makuupussissa nukkumisen taito

[Pepi]

Hengitysmodulin avulla uloshengityksen kosteutta imeytyy lämmönvaihtimesta sisään hengitettävään, kuivaan pakkasilmaan, joka samalla lämpenee.

Toimii. Tuollaiset tulivat 80-luvulla markkinoille (Jonas). Varustin vehkeen vielä vessapaperirullan hylsystä tehdyllä "snorkkelilla", jonka ympärille kovalla pakkasella kuroin hupun umpeen.

Käytin sitä mm. kokeillessani eri makuupusseja ja -alustoja kovalla pakkasella kotikuistille pystytetyssä teltassa. Lämmönvaihdin esti kosteuden haihtumista niin tehokkaasti, että sitä käyttäessä teltta ei huurtunut sisältä ollenkaan. Ilman laitetta ulkoteltta oli sisältä paksussa jäässä. Lämmön säästö on huomattava.

Tuo 80-luvun design vain on materiaalia, joka ei tunnu kasvoilla hyvältä. Siksi sen käyttö on rajoittunut vain ankarimmille keleille.

Nukun kyljelläni ja luultavasti havahdun kyljenkääntöjä varten, koska makuupussi on seurannut aina hallitusti. Tosin käytän voittopuolisesti samaa kylkeä, koska toisin päin minun on vaikeampi hengittää. Selälläni nukkuessa ei hengittäminen onnistu kunnolla ollenkaan - herään tai kuorsaan.

[linkkari-inkkari]

Selälläännukkumisen jalo taito tuli opeteltua retkeilyhistoriani keväimessä, eli ensimmäisillä telttareissuilla, jolloin makuupussin sijasta oli mukana kaksi huopaa. Toisen taitoin alle ja toiseen kääriydyin mahdollisimman tiiviisti. Ensimmäinen viileä kesäyö opetti lämmön pysyvän systeemin sisällä parhaiten kun nukkuu turhia liikkumatta selällään. Muussa tapauksessa pakkaus aukesi ja vilu herätti. Seuraavina öinä heräilemiset vähenivät ja pian pystyi nukkumaan makeasti koko yön rennosti selällään ja kääntyilemättä.

Karu sovellus tästä: makuupussin vetskari auki ja mahdollisimman mukavassa asennossa unta odottamaan. Siis kuitenkin selällään. Ja mitä kylmempi yö sitä nopeammin oppii

[Vagabond]

Kyllä luulisin että selällään oppii nukkuman sitkeästi harjoittelemalla. harjoittelu kannattaa aloittaa kotioloissa. Nykyään tahallaan kokeilen nukahtaa yleensä selällään. Aina ei onnistu vaan joutuu välillä kääntymään kyljelleen. Kannattaa aloittaa silloin kun on selvästi väsynyt nukkuun mennessään.

[hannes]

Jos harjoittelisi vaikka maastonmuotoja hyväksikäyttäen selällään nukkumista.V-mallinen syvänne ja takapuolen kohdalle sopiva monttu joka tekisi kyljellään makuun todella epämiellyttäväksi ...--- siinä sitten köllöttelisi,kui oravainen pesässäns...

[luuppi]

Tuvassa tai kesällä teltassa/louteella makuupussissa nukkumisessa ei ongelmia, kun ei ole tarvetta vetää vetoketjua kiinni - toinen lieve toimii patjana ja toinen peittona.
Kylmässä nukuttaessa olen joskus löytänyt itseni pussista nurinpäin, en onneksi kuitenkaan ylösalaisin. Pientä aamujumppaa pussissa se vetoketjun etsiminen ulospääsemiseksi on silloin edellyttänyt. Hupun kiristäminen oikealle kireydelle siten, että kasvot jäävät kokonaan ilman peitettä, taitaa olla ainoa apua asiaan. Silloin pussi kääntyy nukkujan mukana - sikäli kun ei onnistu kääntyillessään peräti hirttäytymään.
Oletko harkinnut ostaa muumiopussin tilalle sellaista pussia, jossa on käsille umpinaiset hihat. Sellaisen ainakin luulisi pyörivän nukkujan mukana.

Ursus-maista konstia olen soveltanut sillain että muumiossani on valmistajan mukaan 20%:n stretch. Helpottaa kaantyilya mutta on vain nolla-asteen pussi. Valikausilla paalle toinen jossa ei tosin hihoja. Mutta kuitenkin kasille aukot.
- kaantyily onnistuu entista paremmin kun kadet vapaana pussien valissa
- ja klapien heittely kodan tulipesaan kay vetskarin pienella valjentamisella, pusseista poistumatta, kunhan vaan saa kadet osumaan aukkoihinsa

Yhdessakin nuo naftisti yli 2 kg... eli puolet pakkassaiden kombosta
- valikaudella kun ei ole ahkiosta apua