Ympäristötaidetta
-
- Viestit: 688
- Liittynyt: 06 Helmi 2013 09:02
- Paikkakunta: Espoo
Ympäristötaidetta
Aloitan uuden ketjun, jotta itse aihe -- ympäristötaide -- saisi täällä purkautumiskanavan.
Aloitetaan määritelmästä:
Wikipedian mukaan ympäristötaide on rakennettuun kulttuuriympäristöön tai luonnonympäristöön tehtyä taidetta … ympäristötaideteos voi olla myös teko, tapahtuma tai prosessi. Paljon muutakin Wikipediassa sanotaan (ja vielä enemmän englanninkielisellä Wiki-sivulla), mutta itse olen pitänyt ohjenuorana:
- Teen työt retkien yhteydessä.
- Käytän materiaalina sitä mitä luonnosta löydän – mukaan lukien retkikaverit välineineen.
- Sen mitä teen, pitää hävitä itsestään yhdessä minuutissa tai (noin) viikossa.
- Vain valokuva jää todisteeksi, että jotain oli tehty.
Tässä vuoden 2020 kokeilut.
Tässä vuoden 2019 kokeilut.
Teettekö te muut tai voisitteko tehdä? (Aina kiva vaihtaa kokemuksia.)
Aloitetaan määritelmästä:
Wikipedian mukaan ympäristötaide on rakennettuun kulttuuriympäristöön tai luonnonympäristöön tehtyä taidetta … ympäristötaideteos voi olla myös teko, tapahtuma tai prosessi. Paljon muutakin Wikipediassa sanotaan (ja vielä enemmän englanninkielisellä Wiki-sivulla), mutta itse olen pitänyt ohjenuorana:
- Teen työt retkien yhteydessä.
- Käytän materiaalina sitä mitä luonnosta löydän – mukaan lukien retkikaverit välineineen.
- Sen mitä teen, pitää hävitä itsestään yhdessä minuutissa tai (noin) viikossa.
- Vain valokuva jää todisteeksi, että jotain oli tehty.
Tässä vuoden 2020 kokeilut.
Tässä vuoden 2019 kokeilut.
Teettekö te muut tai voisitteko tehdä? (Aina kiva vaihtaa kokemuksia.)
Avisuora - Retkellä tavalla tai toisella http://avisuora.wordpress.com
Hienojahan nuo ovat, olisi joskus mukava kohdata tuommoinen jossain maastossa keskellä ei mitään.
Tämä tuli joskus vastaan netissä, muillakin vastaavia harrastuksia.
https://www.thisiscolossal.com/2020/12/ ... -land-art/
Tämä tuli joskus vastaan netissä, muillakin vastaavia harrastuksia.
https://www.thisiscolossal.com/2020/12/ ... -land-art/
-
- Viestit: 2522
- Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22
Olen ihaillut tuota Jannen täällä jo aikaisemmin esittelemää luovuutta jo pitkään. Peukutus.
Viime kesänä kanootireissulla Tarjannevedellä alkoi kainalot hiota ja nenänsieraimet suureta, kun havaitsimme jo kaukaa Ruoppaan saaren kauniisiin silokalliohin ilmestyneen maalauksen. Lähemmäs mennessä kuitenkin totesimme värittämiseen käytetyn kalkkiliituja ja pulssi tasaantuikin välittömästi.
Naps ja kuva suurenee...
Kysyit taiteen tekemisestä. En tee, mutta etsin ja usein kuvaankin muistoksi retkilläni "luonnon synnyttämää taidetta". Toivottavasti pysyin nyt edes jotenkin tämän uuden säikeen aihepiirissä.
Naps ja kuva suurenee...
Viime kesänä kanootireissulla Tarjannevedellä alkoi kainalot hiota ja nenänsieraimet suureta, kun havaitsimme jo kaukaa Ruoppaan saaren kauniisiin silokalliohin ilmestyneen maalauksen. Lähemmäs mennessä kuitenkin totesimme värittämiseen käytetyn kalkkiliituja ja pulssi tasaantuikin välittömästi.
Naps ja kuva suurenee...
Kysyit taiteen tekemisestä. En tee, mutta etsin ja usein kuvaankin muistoksi retkilläni "luonnon synnyttämää taidetta". Toivottavasti pysyin nyt edes jotenkin tämän uuden säikeen aihepiirissä.
Naps ja kuva suurenee...
Aika nopeasti lähdettiin sivupoluille, mutta jatketaan ennen kuin Janne ehtii tarkentaa tuota säikeen otsikkoa. Inarijärveltä Kyynelvuonon Untuvaniemestä löytyi "jonkun kulkijan" puumerkki rantakalliosta.
Ennenkuin kukaan innostuu kallioihin piirtämisestä saati kaivertamisesta niin esitän nöyrän pyynnön kaikille: Annetaan luonnonkallioiden olla ilman piirroskia ja kaiverruksia. Jos on pakko piirtää ulos, tehtäköön se betoniseinille ja sinnekin mielellään luvallisesti.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
-
- Viestit: 2522
- Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22
Olen täysin samaa mieltä. Meinasikin käämit palaa, kun tuon edellä kuvaamani Tarjanteen Romppaan rantakallion ympäristötaideteoksen havaitsin. Onneksi oli väri kalkkia, joka liukenee sateen tai aaltojen mukana pois. Nuo OS:n ja allekirjoittaneen kalliokuviothan ovat etenkin hiotuneilla rantakallioilla näkyviä juonia, jotka ovat käsittääkseni syntyneet sulan magman tunkeutuessa kallionrakoihin poimutuksessa.Ursus kirjoitti:Ennenkuin kukaan innostuu kallioihin piirtämisestä saati kaivertamisesta niin esitän nöyrän pyynnön kaikille: Annetaan luonnonkallioiden olla ilman piirroskia ja kaiverruksia. Jos on pakko piirtää ulos, tehtäköön se betoniseinille ja sinnekin mielellään luvallisesti.
Neoliittisella kivikaudella ja pronssikaudella tehdyt kalliomaalaukset ovat varmasti kaikille tuttuja ja nehän ovat tietenkin rauhoitettuja muinaismuistoja. Mitähän sitten lienevät nämä Ruoveden Palovedellä Kirnusalmen kallioihin ilmestyneet maalaukset. Ilmeisesti nekin ovat aikansa ympäristötaidetta. Käväisin niitä kanoottireissulla katsomassa pari vuotta sitten. Niiden tekijöinä pidetään joko Akseli Gallen-Kallelaa tai hänellä oppipoikana vuonna 1895 Ruovedellä oleskellutta Hugo Simbergiä. Vai olivatko kaverukset ehkä yhdessä asialla?
Ympäristötaidetta Karigasniemen Ailigaksen erotusaidalla vuonna 2012. En muista nähneeni graffiteja juuri lainkaan Lapissa kylien ulkopuolella. Olen aina pelännyt, että joku ympäristötaideporukka ottaa spraymaalit rinkkaan.
Itse pyrin jättämään mahdollisimman vähän jälkiä luontoon. Jos on pakko tehdä tulet neitseelliseen maahan, käytän runsaasti aikaa paikan pohjustamiseen sillä tavalla, että voin perusteellisen sammutuksen jälkeen maisemoida nuotionpohjan näkymättömiin. Erno Paasilinnallakin oli tällainen periaate (Erno Paasilinna, Antti Tuuri: Isoa Inaria kiertämässä, Otava 1999). Poronhoitoalueen ulkopuolella, missä vielä on jäkälikköjä, pyrin kuivalla ilmalla sovittamaan askeleni niin, etteivät komeat palleroporonjäkälät murskaannu jalkojeni alla. Kostealla ilmallahan jäkälät palautuvat ennalleen melko heti jalan noustua.
PS. Liitin pitkästä aikaa kuvan postaukseeni. Jos te muut ette saa sitä näkyviin, varmaan ystävällisesti ilmoitatte.
Itse pyrin jättämään mahdollisimman vähän jälkiä luontoon. Jos on pakko tehdä tulet neitseelliseen maahan, käytän runsaasti aikaa paikan pohjustamiseen sillä tavalla, että voin perusteellisen sammutuksen jälkeen maisemoida nuotionpohjan näkymättömiin. Erno Paasilinnallakin oli tällainen periaate (Erno Paasilinna, Antti Tuuri: Isoa Inaria kiertämässä, Otava 1999). Poronhoitoalueen ulkopuolella, missä vielä on jäkälikköjä, pyrin kuivalla ilmalla sovittamaan askeleni niin, etteivät komeat palleroporonjäkälät murskaannu jalkojeni alla. Kostealla ilmallahan jäkälät palautuvat ennalleen melko heti jalan noustua.
PS. Liitin pitkästä aikaa kuvan postaukseeni. Jos te muut ette saa sitä näkyviin, varmaan ystävällisesti ilmoitatte.
-
- Viestit: 688
- Liittynyt: 06 Helmi 2013 09:02
- Paikkakunta: Espoo
VAU. Tämä taiteilija siis Jon Foreman. On kyllä todella hienoja asetelmia rannalla. Noissa töissä on ollut 4 vaihetta: suunnittelu, kivien keräily, lajittelu, asettelu (suunnittelua on saatettu muuttaakin monta kertaa). Hyvä näitä on katsella ja tutkia, niin tietää, kuinka paljon enemmän itsekin voisi tehdä.OS kirjoitti:Hienojahan nuo ovat, olisi joskus mukava kohdata tuommoinen jossain maastossa keskellä ei mitään.
Tämä tuli joskus vastaan netissä, muillakin vastaavia harrastuksia.
https://www.thisiscolossal.com/2020/12/ ... -land-art/
Yleensä mainittu ympäristötaiteen tekijä on Andy Goldsworthy. Tässä hänen töitä lumesta ja jäästä: linkki. Noissa on paljon tutkittavaa. Työt ovat kuin veistoksia ja monissa hyvin herkkä tasapaino, mikä tekee niistä niin upeita. (Lisää Andy Goldsworthyltä löytää vaikka Googlen kuvahaulla.)
Vaikkei ole tarkoitus vertailla, näitä katsellessa tunnen olevani vasta pahainen kokeilija. Vertailu ei kuitenkaan mitenkään lamauta, vaan antaa lisää potkua.
Avisuora - Retkellä tavalla tai toisella http://avisuora.wordpress.com
Naishahmo tuossa näyttäisi olevan ja olisiko peräti kirnuamassa, koska Kirnusalmella ollaan.mettäantero kirjoitti:Mitähän sitten lienevät nämä Ruoveden Palovedellä Kirnusalmen kallioihin ilmestyneet maalaukset. Ilmeisesti nekin ovat aikansa ympäristötaidetta. Käväisin niitä kanoottireissulla katsomassa pari vuotta sitten. Niiden tekijöinä pidetään joko Akseli Gallen-Kallelaa tai hänellä oppipoikana vuonna 1895 Ruovedellä oleskellutta Hugo Simbergiä. Vai olivatko kaverukset ehkä yhdessä asialla?
-
- Viestit: 2522
- Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22
^^
Kyllä siinä Kirnusalmen kalliossa kirnuava nainen on kuvattuna. Olen nähnyt tuosta maalauksesta kuvan, josta kirnu hahmottuu aivan selvästi, puuastian vanteetkin siinä näkyvät , kuten myös kirnun mäntä.
ps. Laruksenpaskat rantakallioilla ovat myös kiehtovaa ympäristötaidetta. Niitäkin on tullut kuvattua. Ei tosin löytynyt nyt tähän hätään kuvanäytettä omasta arkistosta.
Kyllä siinä Kirnusalmen kalliossa kirnuava nainen on kuvattuna. Olen nähnyt tuosta maalauksesta kuvan, josta kirnu hahmottuu aivan selvästi, puuastian vanteetkin siinä näkyvät , kuten myös kirnun mäntä.
ps. Laruksenpaskat rantakallioilla ovat myös kiehtovaa ympäristötaidetta. Niitäkin on tullut kuvattua. Ei tosin löytynyt nyt tähän hätään kuvanäytettä omasta arkistosta.
Minkähänlaisia tulkintoja tuosta kirnuajasta mahdetaan joskus esittää kun kivikautisistakin on vaikka minkälaista tarinaa kuten esim: Siinä maidon jumalatar kirnuaa kermaa miehelleen voiksi, eli kyseessä on ilmiselvä vertauskuvallinen hedelmällisyysriittiin viittaava kuva.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Janne Pyyköltä eivät ideat lopu. Hieno teos: komea, sosiaalinen ja ympäristöystävällinen.
Minkähänlainen taideteos syntyisi, jos Kaldoaivin ylängöllä kulkisi vuorokauden tiheässä sumussa ilman kompassia. Voisi ottaa mukaan muutaman kaverin, jotka lähtisivät samasta pisteestä säteittäin eri suuntiin.
Minkähänlainen taideteos syntyisi, jos Kaldoaivin ylängöllä kulkisi vuorokauden tiheässä sumussa ilman kompassia. Voisi ottaa mukaan muutaman kaverin, jotka lähtisivät samasta pisteestä säteittäin eri suuntiin.