Lemmenjoen takamaat

[akuusist]

Muistaakseni Lemmenjoen takamaat -ketjussa on joskus pohdittu, että Armobuolzan suunnasta jokien ylityksiä ilman vastauksia. Voisitko tuonne ketjuun mahdollisesti kertoa, että mistä menit jokien yli?

Nykyisin näyttäisi pääsevän Nunnasesta Kalmankaltioon johtavan tien varresta lähtevää tieuraa pitkin melko pitkälle kohti Korsajärveä. Silloin ennen en ainakaan tiennyt siitä eikä sitä ollut merkitty karttoihinkaan joten kuljin etelämpää Kouhtatievojen, Armopuoltsan ja lopuksi Vietkamaan nykyisen poroaidan suuntaisesti Korsajärvelle.
...
Korsajärveltä tunturin juuresta olen päässyt helposti Ivalojoen yli kahlaamalla.
...
Tässä näitä muistelluksia ajalta jolloin jalka nousi vielä kepeästi.

Yksi reitti Korsatuvalle Nunnanen-Pulju-tieltä:
Lähtö Kilpukkajärveltä mönkijäuraa Armopuoltsaa kohti - pääsee Kapperaojan yli siltaa. Noukunaisenoja juuri ennen harjua on helppo. Harjua pitkin menee ura Ahvenjärvellä olevalle yksityiselle kämpälle, jonka kohdalta on merkattu ylitys Pitkäjärvi-Pahtijärvi-purosta. Saappaanvarsi riitti juuri ja juuri kun vähän tasapainoili. Sitten seuraillaan poroaitaa joskin alkuun joutuu vähän kiertämään soita etelästä. Ei ihan suosikkipusikkojani noin keskimäärin, mutta kun on könynnyt perille Korsatuvalle onkin jättänyt pikiteiden maailman tukevasti sinne pusikoiden taa.

[seppo]

VIelä yksi reitti maantieltä Korsatuvalle: Narkivaarojen ja Vietkabuolzzatin kautta Vietkajoen varteen paikkaan, joka on Vietkajärven kaakkoispuolella n 500 metriä olevasta pienestä lompolosta noin 100 metriä kaakkoon, siinä on helppo ylityspaikka. Vietkajoen ylityksnen jälkeen itään Vietkavaaralle ja sitä kautta Korsatuvalle.

[LauriA]

Joskus menin hieman erisuunnasta Korsantuvalle. Taatsij. pysäköintialueelta lähtö ja paluu jotenkin suoraviivaisesti esitettynä näin:
https://www.retkikartta.fi/?mapId=37259

[Eräkulkuri]

Kun kuljetaan Lapin suurten jokien Ounasjoen, Ivalojoen, Lemmenjoen ja Tenon latvahaarojen alkulähteille, niin tullaan Repokairan ja Lemenjoen erämaihin, laajoille aapamaille ja metsäisten vaarojen tiettömään kairaan. Siellä sijaitsevat vedenjakajina suuret suot, Nautajänkä, Naukusuo, Lemmikäsjänkä, Repojänkä sekä Naskama-aapa ja monet muut laajat aukeat suot, mistä saavat alkunsa nuo Lapin mahtavat virrat. Ihmisiä ei siellä juurikaan tapaa, kun ei ole valmiita kulku-uria eikä rakennettuja asumuksiakaan.

Kuljin noilla mailla silloin 1970…80-luvuilla, kun jalka nousi vielä kepeästi. Talvisin kantavilla hankikeleillä avoimet suot olivat parhaita hiihtomaita, mutta upottavilla umpihangilla kulku oli raskasta ja metsämaissa lähes toivotonta. Kelkan jälkiä ei juuri tapaa ja mihin ne veisivätkään, kun ei ole majapaikkojakaan. Avosoilla lumituiskut peittävät mahdolliset jäljet ja vievät näkyvyyden kokonaan. Silloin ennen gepsiaikaa sai olla tarkkana suunnistuksen kanssa varsinkin lumituiskussa ja muutoinkin, kun yksitoikkeisessa maisemassa ei juuri kiintopisteitä näy. Kesällä asiat ovat toisinpäin, jängille ei kannata mennä ja parhaita kulkumaita ovat vaarojen muodostamat jonot sekä kovapohjaiset kangasmaat.

Kuten edelliset kirjoittajat ovat todenneet nämä kairat ovat todellisia erämaita, jollaisia ei muualta Suomesta enää löydy. Ken on eri mieltä, sopii lähteä yksin upottavaan umpihankeen pimenevän tai hämärän kaamosajan paukkupakkasilla. Kun vielä jättää gepsin ja puhelimen kotiin, ollaan samassa tilanteessa kuin 1970…80 luvuilla.

[asentopaikan aave]

Kerropas paras/mielenkiintoisin reitti kesäkeleille välillä Avisuoran kammi-Vaskolompolon tupa. Pohjoisempaa kiertäen Avisuoratunturin kautta, Rotkojärven ja Pahtajärven yläpuolelta mönkijäuraa ja sitten itään, vai Huuvajärven ja Repovaaran kautta?

[LauriA]

Parasta en tiedä mutta ite ottaisin kompassisuunnan suoraan ja kulkisin jokien varrella. Talvivaelluksella piti joskus Kalmankatiosta mennä poroaidan portista ko. tuvalle. Keskeytyi reissu huonon hankikannon takia.
https://www.retkikartta.fi/?mapId=37861

[seppo]

Olen kulkenut päinvaston Vaskolompolasta Avisuorran kammille. Retkikertomus tuolla:
https://www.sepposuominen.com/heina2011.html

[Eräkulkuri]

Avisuorran kämppä on rakennettu kai joskus 90-luvun alussa. Silloin 70...80-luvulla jolloin siellä useasti kuljeskelin sitä ei tietenkään ollut. Viimeinen kerta tuolla päin oli joskus 90-luvun loppupuolella. Monasti kuljin Lemmenjoelta tai Vaskolta Korsatunturin kautta Enontekiölle Nunnaseen ja Vuontisjärvelle joskus Pallakselle asti sekä Lismaan.

Nyt jos lähtisi Avisuoran kämpältä Vaskolompoloon, niin suosittelisin kulkua Huuvaäytsin rinteille. Siitä joko maisemareittiä Jolkkavaarojen kautta Sepon kuvailemaa reittiä kohti pohjoista vaarajonon selänteitä pitkin Repojoen yli suoraan hienojen katajaisten puutarhojen kuolpunakenttien kautta Vaskolompolon kämpälle. Upea leiripaikka tällä välillä on Repojoen ja Huuvan haarautuman kohdalta pohjoiseen erkanevan Repojoen latvahaaran lompolo noin kilometrin päässä jokihaarasta.

Siellähän on Huuvajärven idänpuoleisen jyrkän rinteen päällä sen "kivikämpän" rauniot. Kultakurun erakko kertoi minulle, että sen ovat rakentaneet "geologit", jotka ovat etsineet sieltä kultapurojen alkulähteitä.

[Eräkulkuri]

Tässä muutama kuva vanhoista diafilmeistä skannattuna.

[Hanu]

Olen mennyt Avisuoran kammilta Huuvaäytsin länsipuolta Repojoelle ja edelleen Repovaaran yli Vaskolompoloon. Mielestäni oli mukava reitti. Repovaaran etelärinne oli kyllä täynnä koivua. Rotkojärvestä on toiselta retkeltä pettynyt fiilis eli näytti kartalla hienommalta kuin maastossa.

Lisäys:Vuodenaika oli elo-syyskuun vaihde.

[LauriA]

Oma pläni, niin löytyy onnistumisia ja vitukkoa.

[asentopaikan aave]

Kesäkuulle reissu Lemmenjoen takamaille jotakuinkin lyöty lukkoon. Lähtö tieltä Puljutunturin kohdilla olevaa uraa koilliseen, Narki- ja Vietkapuoltsan kautta Korsatuvalle. Sitten joko Korsajärven etelärantaa tai tunturin pitkulaista muotoa koilliseen kolmen kunnan rajapyykin ohi ja suunta pohjoiseen Avisuoran kömmänälle. Matka jatkuu jälleen koilliseen ja Huuvajärven kaakkoispuolelta yöpaikalle Repojoen ja Huuvajoen risteyskohdan pohjoispuolelle, paikasta tässä ketjussa muutama aiempi maininta. Tuolta sitten jotain kombinaatiota Vaskolompolon ja Postijoen kämppien kautta Morgamojalle. Tästä eteenpäin vielä enemmän auki, joko Searitjärven kautta Matti Mustan tuvalle ja sieltä Angelintien varteen, taikka Maarestatunturien kautta tielle. Ensimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuisi se, että Matti Musta tupa kiinnostaisi historiallisena kohteena, ja tuolta Maarestatunturien pohjoispuolta olen aiemminkin mennyt, mutta toiseen suuntaan.

[asentopaikan aave]

^Se jäi mainitsematta, että jos tuolle reitille tai alueelle on vielä vinkkejä jotka eivät ole ketjussa tulleet esille, niin kiinnostaa.

[Hanu]

Tuon reitin alkupäätä kuvailin tuolla Muisteluksia... ketjussa. Narkipuoltsat etelästä voivat olla kesäkuussa saavuttamattomat. Syyskuussakin sai saapasjaloin olla tarkkana soilla. Mitään uraa en tiedä tuolta, mutta Narkivaaralta kohti Vietkajärveä on ihan ok. selänne kulkea, tosin raskas maapohja. Kultakurun kämppä osuu tuohon sinun reittiisi hyvinkin sopivasti. Lukossahan se on, mutta näkee kuitenkin Erakon pihapiirin ja rakennukset. Avisuoran kammi jää hieman sivuun reitiltä, mutta eipä se haitanne. Minusta se ei ollut paikkana mikään kovin viehättävä. Huuvaäytsin länsipuolta on hyvä kulkea, mutta itäpuolelta löytyy kivikämpän raunio. Ja pääseehän sieltäkin toki kulkemaan, mutta Jolkkavaaroja pitkin on helpompi rotkoa lähestyä kuin sen poikki kulkea. Repojoen varressa on mukava yöpaikka siinä mihin olet suunnitellut. Repovaaran etelärinne on melkoinen viidakko, mutta vaaralta taas Vaskolompololle helppo maasto

Jokien ja soiden suhteen Kesäkuu voi luoda omat haasteensa. Syyskuussa Ivalo- ja Repojoet on ollut suht helppo kahlata noilla korkeuksilla.

[akuusist]

Viisi vuotta sitten kun käytiin oli Kultakurun kämppä auki, toki vain museomielessä eikä yöpymiseen.
Jos on kovin vetistä niin veikkaisin että alla oleva juoksukisareitti on valittu helpoimman kautta Lemmenjoen ja Vaskolompolon välille. Tästä ei ole omakohtaista kokemusta.

https://connect.garmin.com/modern/course/65557195