Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Melonta Norjan jokia melojan silmin
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Norjan jokia melojan silmin
Tuorala
31.07.2009 12:01


Viestejä: 73
Hankin täksi kesäksi uuden vedenpitävän ja iskunkestävän pokkarin
(Panasonic DMC-FT1), joka kuvaa HD videota. Kameran voi hyvin virittää
kypärään ja kuvasinkin kesän Norjan reissulla useammallakin joella.

Ensimmäinen pätkä Store Ulalta:
http://vimeo.com/channels/nordickayaking#5845973
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
talaakso
31.07.2009 22:44


Viestejä: 10
Olipa hurjaa menoa! Tuossa jo kannattaa olla henkivakuutusasiat kunnossa.

Kävimme heinäkuun alussa ensikertaa melomassa Pohjois-Ruotsissa ihan tasasia pätkiä Rapaädnon suistossa, Kvikkjokkissa ja Stora Sjöfalletissa. Vaellettua on tullut noissa maisemissa monia kertoja ja samalla tullut mietittyä, että uskaltaisiko meloa joitain koskipätkiä, mutta enpä usko, että alan riskeeraamaan.

En yleensä ala ehdottelemaan vaarallisiksi katsomiani reittejä, mutta tuon videon nähtyäni nuo ehdotukseni voisivat olla itse asiassa turvallisempia kuin tuo teidän.

1) Kvikkjokkissa Gamajåhkå putoaa 5 km matkalla ainakin 100 m ja sen viertä menee polku tie, joten kajakit saa helpohkosti ylös. En tosin ole käynyt katsomassa. Tuossa on näytteenä pienen pieni pätkä pokkarilla kuvatulla videolla:

http://www.flickr.com/photos/talaakso/3757422981/

Todella kaunista katseltavaa ilta-auringossa:

http://picasaweb.google.fi/talaakso/RapadalenKvikkjokkStoraSjofallet2009#5362744819466175298

http://picasaweb.google.fi/talaakso/RapadalenKvikkjokkStoraSjofallet2009#5362753645900856978

Eli köngästä konkään perään. Minun mielestäni ehdottomasti hengenvaarallinen koski.

2) Samalta Kvikkjokkin tieltä voisi poiketa 20 km pohjoiseen tuonne (Tjaktjajauren punainen piste):

http://picasaweb.google.fi/talaakso/RapadalenKvikkjokkStoraSjofallet2009#5363114525130985714

Tilata kajakeille mönkijäkuljetusken Sitojaurelle (630 m), jossa kannattaisi käydä melomassa toisessa päässä ihailemassa jylhiä maisemia ja sitten laskea n. 13 km Siddoädnoa alas parkkipaikalle n. 490 m).

3) Ritsemissä olen piipahtanut monta kertaa vaelluksille lähtiessä/palatessa. Tie jatkuu Ritsemistä edelleen Sitasjaurestuganille ja tieltä pääsisi melomaan Avddajavrille (581 m) ja edelleen komeiden pahtojen välistä jokiosuutta Teusajaurelle (498 m) ja edelleen jokiosuutta alas Satihaurelle (n. 450 m), josta pääsee tienvarteen. Tuossa pitäisi olla kaksi autoa tai muuten sopia kuljetuksesta.

4) Todella hieno reitti olisi laskea koko väli Ahkka-tunturin edustan Vardojavrresta (920 m) Gughesvaggen läpi Liehtjitjavrrelle (763 m) edelleen Sijddoädnoa alas Sitasjaurelle (630 m) ja sitten vielä 2)-kohdan osuus parkkipaikalle. Jälleen tarvittaisiin kaksi autoa tai muu kuljetus järjestely. Lisäksi en ole ollenkaan varma saako Stora Sjöfalletin kansallispuistossa meloa ollenkaan.

5) Kvikkjokkista (kuten myös Ritsemistä) saa tilattua Staloluoktastugornille helikopterikyydin. Todennäköisesti helikopterin voisi myös tilata heittämään matkalla olevalle Tarraluoppalstugostugosrille, josta voisi laskea Tarraädnoa alas Kvikkjokkiin. Tarraluoppalstugan näyttää olevan 700 m tasossa ja Kvikkjokk n. 317 m, joten ainakin pudotusta on n. 50 km matkalla riittävästi.

Innostuin nyt vähän liikaa haaveilemaan. Nuo nyt olivat hieman epätavallisempia reittejä, joita kovin moni ei ole laskenut, mutta muistan katselleeni netistä paljon kuvauksia Pohjois-Ruotsin mielenkiintoisista melontapätkistä, joista on myös tarkat kuvaukset olemassa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Tuorala
03.08.2009 9:39


Viestejä: 73
talaakso kirjoitti:

1) Kvikkjokkissa Gamajåhkå putoaa 5 km matkalla ainakin 100 m ja sen viertä menee polku tie, joten kajakit saa helpohkosti ylös. En tosin ole käynyt katsomassa. Tuossa on näytteenä pienen pieni pätkä pokkarilla kuvatulla videolla:


Sarekin seutua on tullut itsekkin tarkkailtua melonnan näkökulmasta ja alueella on kyllä valtavasti potentiaalia koskimelojan näkökulmasta. Jylhä pinnanmuodostus ja runsas vuotuinen sademäärä takaavat että koskissa riittää kohinaa. Ainoa ongelma (tai lisähaaste) on se ettei jokien yläjuoksuille pääse juuri muuten kuin kantamalla tai sitten helikopterilla.

2006 Elokuussa melottiin n. 3km Gamajåhkå:a Kvikkjokkin yläpuolelta. Oikein mukava pätkä ja tosiaan vauhdikkaimmat kosket ovat lopussa Kvikkjokkin kohdalla.

Kuvia: http://www.roimeloo.net/gallery/thumbnails.php?album=31
Video: http://vimeo.com/channels/nordickayaking#3108568

Lainaus:

4) Todella hieno reitti olisi laskea koko väli Ahkka-tunturin edustan Vardojavrresta (920 m) Gughesvaggen läpi Liehtjitjavrrelle (763 m) edelleen Sijddoädnoa alas Sitasjaurelle (630 m) ja sitten vielä 2)-kohdan osuus parkkipaikalle. Jälleen tarvittaisiin kaksi autoa tai muu kuljetus järjestely. Lisäksi en ole ollenkaan varma saako Stora Sjöfalletin kansallispuistossa meloa ollenkaan.


Ym. Gamajåhkå:n melonnan jälkeen jätimme auton Sitoätnön loppuun parkkipaikalle. Sukkulakuskimme heitti sitten allekirjoittaneen ja Pyhäjärven Samin Akkajauren rantaan, josta meloimme järven yli ja kannoimme kajakin Stuotakjauren kautta Gughesvaggen yläosaan ja sieltä meloimme yllä kuvailemasi reitin.

Kuvia: http://www.roimeloo.net/gallery/thumbnails.php?album=30
Video: http://vimeo.com/channels/nordickayaking#3103796

Muitakin kuvailemasi reittejä ja paljon muita on tullut suunniteltua, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt aikaa toteuttaa suunnitelmia. Alue on kuitenkin niin hieno ja joet näyttävät varsin upeilta ilmakuvissa ( http://kartor.eniro.se/ ) että eiköhän tuonne tule jossain välissä muutama retki tehtyä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Tuorala
04.08.2009 7:20


Viestejä: 73
Sarjan toinen osa: Brandseth

Vossin lähellä sijaitseva Brandseth on kuuluista vaaleasta kallioperästä sekä uskomattoman kirkkaasta vedestä. Ja tietysti vauhdikkaista koskista Smile
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
talaakso
10.08.2009 11:43


Viestejä: 10
Kiitos, kiitos, kiitos!

Kerrassaan upeita kuvia ja videoita. Noissa uusimmissa Norja-videoissa olet vielä kehittänyt upean kuvaustekniikan, jota varmasti kannattaa käyttää jatkossakin. Hyvin pidit linssin melko puhtaana pisaroista, eikä nuo muutamat pisaratkaan haitanneet katselua lainkaan. Itselläni oli tuulisella järviosuudella aallokossa Stora Sjöfalletin edustalla vaikeuksia pitää järjestelmakamerani linssi puhtaana meloessa. Tuossa kypärävideoinnissa on se ehdoton etu että kamera on ylempänä, jolloin pärske ei niin helposti osu kameraan. Pitää vain osata laittaa kameran säädöt ja asento kohdalleen (ei varmastikaan helppoa) ennen kuvauspätkää. Tosin jos hyvä kuvauspaikka löytyy niin ei kannata unohtaa rannaltakuvaustakaan, koska siinä pystyy kontrolloimaan kuvausta.

Tuosta kanootin kantamisesta/vetämisestä olisin kysellyt mielelläni: minkälaiset kokemukset? Mitä tekniikkaa suosittelet? Monilla muillakin on varmaan haavereittejä, jotka edellyttäisivät muutaman kilometrin kanootinkantoa, että pääsisi "alkulähteille".

Suomessa tuollaisia retkimelojillekin (joilla oltava koskikokemustakin) sopivia osuuksia voisivat olla vaikkapa Ivalojoki (Peltotunturien kupeesta vaikka Ivaloon asti), Repojoki (saman suuntaisesti), Rajajoki/Inarinjoki/Teno vaikka Karigasniemelle, Utsjoelle tai merelle asti. Mutta noissa vaihtoehdoissa kannattaa melkeinpä tilata paikallisilta vaikkapa Kalmankaltiosta mönkijäkyyti, niin saa kunnon määrän varusteita mukaan. Ajankohta pitäisi noilla joilla olla varmaankin kesäkuun alku, jotta vettä vielä riittää.

Muutama omakokemus: 90-luvun puolivälissä melottiin (kesäkuun alussa) monia Kemijokeen pohjoisesta laskevia pikkujokia ja yhdessä tapauksessa piti tiellä olleen lumenvuoksi vetää kanootteja tuollaisella videossasi kuvatulla hihnatekniikalla parikilometriä vaaran kupeesta jänkää myöden. Silloin oli vielä viipymälumilaikkuja jotka hieman helpottivat vetämistä. Tekniikka toimi ihan hyvin siinä maastossa.

Jos taas alla on hyvä polkutie, niin pyörät alla on varmasti kätevin ratkaisu, kuten tuossa:

http://picasaweb.google.fi/talaakso/RapadalenKvikkjokkStoraSjofallet2009#5361671743061841938

Vielä tuli mieleeni, että jos tuo kanoottien roijaaminen Ahkkan edustalle ei aivan hirveää ollut niin tuosta olisi mahdollisuus tehdä toinen vaellusreittiä:

Gassalahko - Guhkesvagge - Liehtjitjavrre (788 m) - Bierikjåhkå - Bierikjavrre (801 m) - Pielastuganille (järveä pitkin) - rinne alas Rahpajåhkålle - Rapaselet - Rahpaädno delta - Laitaure - Tjaktjajaure - joko Siddoädnon silta (voi tulla monta kilometriä kantamista jos vesi Tjaktjajauressa alhaalla) tai Seitevaren voimalan padon kohdalle, jossa tie vieressä (mihin jättää auto?).

Eli Rapadalenin melonta melko ylhäältä olisi siis mahdollista! Tosin edellyttää rautaista kuntoa ja mestaritason melontataitoja, mutta nehän teiltä löytyy. Väli Liehtjitjavrre - Rahpajåhkå on suurimmaksi osaksi järvimelontaa, joten ehdottomasti helpompi väli kuin tuo Ahkkajaurelta Gassalahkoon, jossa on nousuakin todella paljon. Mistä kohtaa muuten menitte Gassalahkon yli Guhgesvakkjåhkålle?
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Tuorala
11.08.2009 12:43


Viestejä: 73
talaakso kirjoitti:

Tuosta kanootin kantamisesta/vetämisestä olisin kysellyt mielelläni: minkälaiset kokemukset? Mitä tekniikkaa suosittelet? Monilla muillakin on varmaan haavereittejä, jotka edellyttäisivät muutaman kilometrin kanootinkantoa, että pääsisi "alkulähteille".


Vetäminen ei ole hyvä vaihtoehto ainakaan Sarekin kaltaisessa maastossa. Gassalahko on sellaista kivipeltoa että vetämällä ei oikein huilaa. Paattia säästävä ja helpompi tapa on kantaa kajakkia selässä. Kantolaitteista löytyy ihan kaupallisia sovelluksiakin. Kaiken A ja O on mahdollisimman keveästi pakkaaminen, koska kajakki ja melontavarusteet tuovat joka tapauksessa n. 25 kiloa ylimääräistä selkään.

Vetäminenkin toimii joissan tilanteissa jos alusta on sopiva. Esimerkiksi Guolasjärveltä Valtijoen latvoille oli ensin lumen peittämää puron vartta ja sen jälkeen tasaista ja kovapintaista tunturiylänkö jossa kajakki kulki vetämällä aika kevyesti.

Lainaus:

Vielä tuli mieleeni, että jos tuo kanoottien roijaaminen Ahkkan edustalle ei aivan hirveää ollut niin tuosta olisi mahdollisuus tehdä toinen vaellusreittiä:

Gassalahko - Guhkesvagge - Liehtjitjavrre (788 m) - Bierikjåhkå - Bierikjavrre (801 m) - Pielastuganille (järveä pitkin) - rinne alas Rahpajåhkålle - Rapaselet - Rahpaädno delta - Laitaure - Tjaktjajaure - joko Siddoädnon silta (voi tulla monta kilometriä kantamista jos vesi Tjaktjajauressa alhaalla) tai Seitevaren voimalan padon kohdalle, jossa tie vieressä (mihin jättää auto?).


Tuo reitti on hyvinkin mahdollinen ja tarkoitus olikin käydä Liehtjitjavrreltä katselemassa Bierikjavrren suuntaan jalkaisin miltä meno sinne suuntaan näyttäisi, mutta kajakkien kantamiseen tuhrautui aikaa n. 2,5 päivää. Vaikka kantomatka ei ole kovin pitkä eikä nousumetritkään mahdottomia niin erittäin hankalakulkuinen maasto aiheutti sen että kantoa ei missään nimessä voinut sanoa keveäksi. Erittäin hieno reitti tuollaisenaankin. Me oltiin reissussa Elokuun viimeisellä viikolla, joten sulamisvesiä ei enää ollut vaan kaikki vesi tuli jäätiköiltä + mahdolliset sadevedet. Latvavedet olivat aika kuivia joten liikkeelle kannattaisi lähteä hieman aikasemmin kesällä kun sulamisvesiä on vielä jäljellä. Toisaalta Liehtjitjavrren ja Sitojauren välillä oli jo tuolla vedellä aika jämäkkiä koskia, jotka voivat muuttua suuremmalla vedellä turhankin haastaviksi.

Lainaus:

Mistä kohtaa muuten menitte Gassalahkon yli Guhgesvakkjåhkålle?


Akkajaurelta lähdettiin seurailemaan Stuotakjaurelta laskevan puron laitoja ja Stuotakjaurelta kannettiin Stuor-Stuotakin itäpuolelta latvajärvelle.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Tuorala
18.08.2009 19:07


Viestejä: 73
Lisää...

Åmot:
http://vimeo.com/channels/nordickayaking#6162637

Upper Jori:
http://vimeo.com/channels/nordickayaking#6163600
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Tuorala
15.09.2009 8:33


Viestejä: 73
Sarjan viimeinen osa. Creeking Delta Trollforsenilla Ruotsin Piteåjoella:

http://vimeo.com/channels/nordickayaking#6575074
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Hobelf
24.02.2012 8:18


Viestejä: 685
Tuorala kirjoitti:
talaakso kirjoitti:

Tuosta kanootin kantamisesta/vetämisestä olisin kysellyt mielelläni: minkälaiset kokemukset? Mitä tekniikkaa suosittelet? Monilla muillakin on varmaan haavereittejä, jotka edellyttäisivät muutaman kilometrin kanootinkantoa, että pääsisi "alkulähteille".


Vetäminen ei ole hyvä vaihtoehto ainakaan Sarekin kaltaisessa maastossa. Gassalahko on sellaista kivipeltoa että vetämällä ei oikein huilaa. Paattia säästävä ja helpompi tapa on kantaa kajakkia selässä. Kantolaitteista löytyy ihan kaupallisia sovelluksiakin. Kaiken A ja O on mahdollisimman keveästi pakkaaminen, koska kajakki ja melontavarusteet tuovat joka tapauksessa n. 25 kiloa ylimääräistä selkään.


Mites jos väsäis kahdesta 2x2:sta &3:sta laudan pätkästä kelkan, johon vyöttää kajakin kiinni. Pohja ei kulu &kamat voi lastata kajakkiin. Vetämiseen pätkä köyttä. Kelkan voi polttaa notskilla..
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Norjan poliisi tavoittelee kahta lumi... Rawhide Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita 0 11.01.2019 20:13 Katso viimeisin viesti
Norjan M77 maihari lumipyry Talvivaellusvarusteet 0 31.10.2018 19:53 Katso viimeisin viesti
Suuren ilmakuvakartan tekeminen Norja... Haukiperhostelija Norja, Ruotsi, Venäjä ja muut lähialueet 1 04.05.2018 11:26 Katso viimeisin viesti
läpi Norjan Sirina Norja, Ruotsi, Venäjä ja muut lähialueet 13 05.02.2018 22:22 Katso viimeisin viesti
Norjan/Jotunheimenin kartat Sini-Marja Norja, Ruotsi, Venäjä ja muut lähialueet 19 19.12.2016 15:51 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 1
Siirry: