Vaellusturinat II

[Hanu]

Keskusteluja lukiessa ja itsekin kohta alkavaa vaellusta suunnitellessa tuli mieleen, että paljonko on sopivasti ennakkotietoa retkikohteesta? Nettiaikana pääsee katselemaan karttoja, ilmakuvia, valokuvia, videoita, matkapäiväkirjoja jne. paljonkin. Lisäksi on kortistoja tuvista ja muista rakennelmista. Ajat ovat muuttuneet Kemppisen taloudellisella kartallla kulkemisesta, kun ei etukäteen tiennyt juuri mitään edessä olevasta. Itsekin tulee katseltua noita materiaaleja, kun reissua suunnittelee. Lähinnä tunnelmaa nostattaakseen. Joitain epävirallisempia rakennuksia on myös tullut napattua mukaan ja käytyä retkillä. Muutamia kohdevinkkejä on tullut muutenkin käytyä. Kuvista olen katsellut lähinnä yleiskuvaa seudusta. Joskus kuitenkin tuntuu, että olisi välillä hauska lähteä enemmän tutkimusmatkailijana liikkeelle. Osin tätä toteutankin, koska en enää piirtele mitään reittejä tai edes yöpaikkoja etukäteen kartoille. Edes mielessä. Yleensä on joku retken päätavoite mielessä ja loppu suunnitellaan matkan aikana. Meitä on moneksi ja ymmärrän kyllä, jos tykkää valmiiksi suunnitellusta vaelluksesta. Sen verran ennakkotietoja on hyvä olla, ettei tietämättömyyttään kävele läheltä ohi jotain mielenkiintoista nähtävää. Muutama vuosi sitten oli mielenkiintoinen pari päivää Norjan puolella Nuolusjoen varsilla, kun ei ollut oikein edes kunnon karttaa. Ei osannut juuri ennakoida, mitä edestä löytää. Ehkä joskus vielä toteutan ideani GT-kartan kanssa vaelluksesta....
_________________
Epäsosiaalisen median kaipuu....

[Metsän Omena]

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Siksi vain ylimalkainen ajatus alueesta tai määränpäästä ja väljä aikataulu. Se ei tarkoita sitä etteikö olisi hyvät edellytykset selvitä matkan varrella eteentulevista haasteista. Suomessa GT-kartatkin ovat varsin tarkkoja ja paikkaansapitäviä useiden seutujen parhaisiin saatavilla oleviin karttoihin nähden. Elämyksellisyys vähenee jos etukäteen jo parilla vilkaisulla karttaan näkee tarkasti mitä tuleman pitää. Elokuvan juonen tietää ennalta jos on lukenut sen esikuvana olevan kirjan.

[Aaro]

Onneksi sää kuitenkin usein määrää sävellajin missä mennään. Alkuaikoina kuljimme Saariselkää ja Kilpistä lukuunottamatta aika huonoilla kartoilla eikä siinä mitään ihmeellistä ollut eikä edes nykyiseen verrattuna, no ehkä soita ja hankalia maastoja tuli kuljettua enemmän, mutta silloinhan se ei tuntunut kovin kummoiselta. Esimerkiksi Käsivarren vaellus tehtiin uunituoreelle 1:400 000 kartalla.

[TREKKING]

[dailymail]

Jonkinlainen yleiskuva ja hahmotelma reitistä tulee tehtyä. Viime aikoina olen kulkenut lähinnä polkuja, jolloin karttakin on ollut mukana puolittain koristeena ja henkeä luomassa.
_________________
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä

[peurakorva]

Haluan saada tietoa niin paljon, kuin mahdollista. Se on osa reissua - suunnittelu nimittäin. Ennen nettiaikaa haalin kaikki mahdolliset kirjat kirjastosta ja niin Kemppiset kuin Kojot tuli luettua tarkkaan.
Nettiaikana on vähän toista, ja tietoa olisi saatavissa liikaakin. Reissukertomuksia ja kuvia katselen paljon, ilmakuviakin ja joskus kyselen maastoista ja jokien ylityksistä täältä.

Yksin kulkiessa yritän välttää pulaan joutumista niin paljon kuin mahdollista ja muutenkin tuntuu, että vanhemmiten varovaisuus lisääntyy ja myönnän, että välillä liiankin kanssa. Siihen en vielä ole mennyt, että laittaisin reitin gepsiin ja kulkisin sitten nenä gepsissä koko vaelluksen. En myöskään ota nettihärpäkkeitä mukaan, vaikka tulevien päivien säätä olisi kiva katsella etukäteen.
Kartta ja kompassi ovat suunnistusvälineitä ja noiden kanssa joskus onnistuu seikkailemaan ihan riittävästi minun makuun.
Ja suunnitelman olen tehnyt aina ja kirjoittanut paperillekin mukaan. Vielä yhtään kertaa se ei ole toteutunut sellaisenaan. -80 luvulla ensimmäisillä yksinvaelluksillahan kuului kuvioon jättää reittisuunitelma lähtöpaikkaan, ja kun vaellukset olivat silloin max 6 päivää, niin aika hyvin suunnitelmassa pysyinkin.

[amatööri]

Karttoja tykkään tutkia ja myös hankkia . Onhan tuo nettiaikana helppoa hankkia kaikenlaista tietoa.Kepsiin laitan etukäteen muutamia mahdollisia pisteitä kaiken varalta jos kelit muuttuu hankalaksi ja varsinkin jos menee aivan tuntemattomalle alueelle.Kartta ja kompassi tietysti mukana.

Aikataulu on aina kuitenkin joustava ja reitti muuttuu fiiliksen mukaan eikä välttämättä muutenkaan lyödä lukkoon kovin tarkkaan etukäteen mistä mennään.Joskus on lähdetty aamulla liikkeelle ja edetty 4 kilometriä ja tuumattu että jäädäänpä tähän.Yhtenä vuonna oli suunnitelmissa että tehdään sellainen 10 päivän ja joku 80 km:n lenkki.Ensimmäisenä päivänä edettiin 9 km ja oltiinkin viikko siinä päiväretkiä tehden ja mentiin takaisin autolle.Hellettä pukkasi niin oltiin Ailakkajärvellä ja sen jälkeen ajettiin Norjan puolelle ja käpyteltiin siellä viikko .

Hyvä pohjoisen turnee oli silloinkin vaikka hahmotelma muuttuikin monelta osin.
_________________
-Umpikännissä kaikki näyttääkin niin selvältä-

[cobbo]

Oikeastaan pari juttua haluan tietää ennen lähtöä. Vaaranpaikat (lähinnä huonot vesistönylitykset), ja sellaiset nähtävyydet tai hienot kohteet jotka muuten saattaisi mennä ohi suun.

Satunnainen haahuilu on sekin ihan ok. Mutta kun korvamerkkaa lomapäiviään vaelluksille, ei halua jälkikäteen tajuta, että käveli ohi maisemareitistä, leiriyityi perseikköön kun vieressä olisi ollut postikorttimaisema, tai rämpi umpimetsässä ihan turhaan. Ne sellaiset harmittaa, varsinkin jos kyseessä on alue jolle ei ihan heti ole palaamassa uudestaan.

Tähän jälkimmäiseen kategoriaan menee muutkin aikaasäästävät vinkit kuten hyvät polkuvinkit, hyvät ylityspaikat jne. Ei siksi että matkaa pitäisi taittaa maksimaalisen nopeasti, vaan siksi että jää aikaa ja energiaa muulle mukavalle.
_________________
Kävelyä, kuvia ja muuta -
https://exposedpaths.exposure.co/
https://www.instagram.com/xposedpaths/

[tst]

^Cobbo kiteytti hyvin myös omia ajatuksiani tuossa keskimmäisessä kappaleessa eli huolella tulee suunniteltua.

[tiku]

^^Juuri noin. Eikä suunnittelu ole kahle vaan nautinto, ja improvisointia tietenkin tehdään sitten paikan päällä. Toisaalta joskus olen päättänyt koko vaelluskohteenkin vasta automatkan aikana.

[lepposasti]

Minä kuulun niihin, jotka välttävät liikaa tiedon hankkimista ja suunnittelua. Kartoilta katson etukäteen mielenkiintoiset alueet ja kulkukelpoiset reitit. Tämä reitti ja kuljetut matkat muuttuvat usein maaston, säiden, fyysisten tuntemusten ja uusien ideoiden myötä.
Umpimetsässä, pusikoissa, soilla ja muilla monille epämieluisilla alueilla tapaa usein eläimiä parhaiten (ja ihmisiä vähiten). Etenkin päiväretkillä repun kanssa on hienoa tutustua vaikeakulkuisiin paikkoihin seikkailufiiliksellä. Kauniit maisemat ovat hienoja, mutta minulle kohtaamiset lintujen ja muun mielenkiintoisen faunan&flooran kanssa ovat tärkeämpiä.
Teltan pystytän tarvittaessa minne vaan, jossa on vettä saatavilla ja teltalle paikka. Siellä tulee vietettyä aikaa kuitenkin eniten teltan sisällä levätessä.

[oaivi]

En välttele tulevan retkikohteeni kuvien ja videoiden katsomista, vaikka mieluiten teenkin suunnitelmaa kartan ja tekstin muodossa olevan informaation perusteella. Tunnen ihmisiä, jotka eivät ole ottaneet vastaan kuvallisia vinkkejäni omassa retken suunnittelussaan, mutta itse en ole koskaan tuntenut kokemuksen latistuvan, vaikka luonnossa näkemäni kohde olisikin kuvista tuttu. Esimerkki: Maalpurinojan putouksen kauneutta ei mikään kuva tai video koskaan voi kunnolla välittää.

Toisinaan tulee listattua jonkin verran paikkoja, joissa on tarkoitus käydä, mutta valtaosa jää kyllä aina käymättä. Eikä se ole koskaan harmittamaan jäänyt. Tästä esimerkkinä Kuárvikozza, jonne on pitänyt mennä jo kolme kertaa. Ehkä vielä joskus menen.

Yhdessä asiassa kaipaisin itseltäni parempaa suunnitelmallisuutta ja itsekuria. Illalla pitäisi ehdottomasti tehdä suunnitelma siitä, mihin aion ryhtyä tai minne päin suunnata ensimmäiseksi aamutoimien jälkeen. Jos ei mitään hahmotelmaa ole, minulla saattaa kulua tunteja jonkinlaisessa hermostuneessa välitilassa haahuillen.

Joskus olen liittänyt omaan sitaattikokoelmaani pätkän Mauno J. Pyhtilän kirjasta Balladi kauniista Petronellasta: "Kokenut Lapin-kulkija taas valitsee vain kairan, mihin hän menee, ja ajelehtii sitten voimiensa ja mielijohteittensa mukaan."
_________________
Metsä. Kuntosali ja juhlasali. Työpaikka ja lepopaikka. Kirkko ja kapakka.

[Hanu]

Minulle on tärkeää aamulla vaelluksella päästä suht ripeästi liikkeelle. Päivällä ja illalla voi sitten makoilla rauhassa. Yöleiriin haluan saapua hyvissä ajoin, että ehtii iltaa viettää rauhassa. Ehkä n. viiden aikoihin on hyvä. Seitsemän on liian myöhään. Ja tietenkin joskus poikkeamia tulee. Ja illalla sitten suunnitellaan seuraavaa päivää, jotta aamulla pääsee liikkeelle ennen kymppiä.
_________________
Epäsosiaalisen median kaipuu....

[cobbo]

Tuo rivakka aamustartti on kyllä paras keino saada päivään lisää tunteja tai kilometrejä, mihin nyt haluaakin ajan käyttää. Jenkeillä on sanonta "twelve before noon" tjsp. (numeromäärät vaihtelee), eli olisi hyvä jos puolenpäivän aikaan olisi takana 12 mailia kävelyä. Tuo vaatii jo aika määrätietoista asennetta.

Joka tapauksessa, kaikenlainen turha välppääminen aamulla vie aikaa ja energiaa, ja monesti mitä enemmän kamaa, levälleen räjäytettyjä pakkauspusseja jne jne. leirissä, sitä enemmän välppäystä ja pakkaamista. Itsellä menee monesti turhan pitkään purkaessa leiriä, olisi hyvä saada lähtö valmiiksi kaikkinensa tunnin sisään heräämisestä.

Menee vähän ohi aiheesta, mutta liittyy sitä kautta että itsekin tykkään miettiä edellisenä iltana suunnan johon lähteä aamulla.
_________________
Kävelyä, kuvia ja muuta -
https://exposedpaths.exposure.co/
https://www.instagram.com/xposedpaths/

[Micke]

Aikainen startti on myös hyvä keino varautua yllätyksiin. Vaelluksella yllätykset ovat harvoin "positiivisia", vaan positiiviset asiat ovat lähinnä odotuksissa. Mutta jos keli osoittautuu haastavammaksi, kuin on oletettu, on aikainen lähtö ainakin pienenä apuna siinä, että voi etsiä toisen vaihtoehdon tai sitten pusertaa tavoitteeseen. Itse suunnittelen vaelluksen etukäteen, mutta aika harvoin se suunnitelma on toteutunut. Talvireissujen osalta ehkä 3/20 on suunnitelmien pitäminen, kesäreissujen suhteen suunnittelu on ollut ehkä löyhempää ja jo alnperin enemmän intuition varassa.
_________________
"Niin kauan hain mä tuulelta suojaa,
kerran jo luulin mä tyyntyneen sen"