Vaellusturinat II
Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy VaellusWiki Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit Valokuvakilpailu WAP  
Asentopaikkani Phoogle | Retkeilijän kiintopisteet                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Talvivaellusvarusteet Kiinteät skinit suksiin
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2  Seuraava

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Kiinteät skinit suksiin
diver
01.02.2016 9:22


Viestejä: 684
Tarkoitus olisi laittaa skinin pätkät metsäsuksiin voidepesän
Kohdille.onko kellään kokemusta millä liimalla tarttuu ja
Pysyy.Elikkä ei ole tarkoitus välillä irrotella ennen kuin kuluvat
Loppuun.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
zwak
01.02.2016 10:15


Viestejä: 304
Pysyvät omalla liimallaan, kunhan etureuna ei tökkää. Enkä usko että pysyvät sen paremmin millään muullakaan liimalla muovipohjassa. Nousukarvojen liimat kuluvat irroittuksissa ja paikalleen laitoissa, joten koko ajan paikallaan pysyvät eivät kulu samalla tavoin.

Itselläni on pohjaan jyrsitty ura, jossa ruostumaton teräs läppyrä joka tulee karvan päälle. Jotain liimaa voisi ehkä käyttää ajamaan saman asian, mutta siihen muovipohjaan liimojen tartunta on heikkoa.

Jos jyrsit muovipohjan karvan alta kokonaan pois, niin sitten ehkä kannattaa käyttää muuta liimaa kuin skinin omaa. Tällöin toki ensimmäiseksi pitää poistaa se karvan liima. Mutta uskoisin että tässäkin tapauksessa karvan oma liima on paras vaihtoehto, sillä mahdollistaa sitten ainakin helpon vaihtamisen. Itsellä ainakin Mohair karva piti vaihtaa n. 1000 hiihtokilometrin jälkeen. Toki jos ei hiihtele jäisillä keväthangilla niin kestää kauemmin, samoin nylon ja sekoite karvat kestävät kauemmin. Liimassa ei ollut mitään ongelmaa, karvana on ollut Colltex Mohair CT40 liimalla.

Se karvan takapää voi olla koholla suksen pinnasta. Se mahdollistaa sen että suksen takapäähän voi tarvittaessa laittaa lisäpätkät nousukarvaa. Erittäin helpottavaa jos nousee möykkyistä rinnettä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
luuppi
01.02.2016 10:35


Viestejä: 5176
Asnes mainitsee norjalaisilla sivuillaan "nousuavun" monissa suksissaan, eli onko tassa otettu mallia heidan virityksestaan?
"Itselläni on pohjaan jyrsitty ura, jossa ruostumaton teräs läppyrä joka tulee karvan päälle"
- olikohan se suksijusa vai kuka, joka sanoi etta Fischer on kopioinut sen viela paremmaksi
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
iglu
01.02.2016 14:07


Viestejä: 202
Laitanpa tähän yhden aikaisemman viestin.
Joo onpa niitä kaikenlaisia kokeiluja tehty,itselläkin ollut n. 6 vuotta vanhoihin metsäsuksiin
upotettu n. 80 cm mohairia. oon leikannut pohjamuovin pois siltä osin ja jättänyt reunaan
n. 10 mm suojareunan.Karva pohjan kanssa samassa tasossa. Hyvin toimii ahkion kanssa mutta luisto vähän kärsii(eikä niin vähänkään) tyhjänä hiihtäessä. johtunee siitä ettei metsäsuksessa ole jalkavuutta vaan koko pohja kiinni aina, eikä se jalkavuus umpilumessa paljon auttaisi.
(pysyy karvan omalla liimalla)
Mielestäni parempi yhdistelmä irrotettava karva,voi käydä pelkän repun kanssa liikenteessä,
ja ahkion kanssa helppo ottaa välillä pois jos siltä tuntuu,vaikkei se vauhti paljon kummene
jos raskas lasti.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Korpijaakko
01.02.2016 15:05


Viestejä: 6935
Meillä oli nimim zwak:n kuvaaman kaltainen ratkaisu viidessä parissa tunturisuksia Grönlannin yli hiihdellessä ja hyvin kesti. Olisi varmaan kestänyt pidempäänkin, mutta tarkoituksella ruuvattiin loppupuolella ne irti. Eli:

- halutun pitoalueen etureunaan jyrsii uran (ja ehkä pienen kolonkin, meillä oli),
- leikkaa ja kanttaa uraan sopivan ja kolon peittävän ohuen rosterilevyn palan
- skini alkamaan heti uran takaa (skinistä voi ottaa karvat pois metallilevyn alalta)
- kiinnitys kolmella ruuvilla levyn ja skinin läpi sukseen (kaksi eteen pitämään kulmia alhaalla, yksi taaemmasa varmistukseksi)
- ruuvin reikiin jotain liimaa kosteussuluksi
- tuntuu skini kestävän hyvin omalla liimallaan

Jos tekisin tuota uudelleen, niin harkitsisin suksen läpi kiinnittämistä siten, että metallilevyyn olisi hitsattu kierretangon pätkät, suksessa olisi läpireiät ja päälle tulisi siipimutterit. (Idea thomas Ulrichilta, katso linkki alla.)

Kätevämmin irroitettavaa rakennetta saa "vakiona" Åsnesin suksiin ja Fischeriltä ainakin malliin E99 EasySkin. Ja onhan noita tehty käsityönä jälkiasennuksena myyntiinkin (kts. havainnollistavat kuvat).
_________________
Galleria ja blogi
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Niilo Pielinen
01.02.2016 16:56


Viestejä: 175
Kas.

Tuollaisten tekeminen saattasi hyvinkin minulta onnistua. Niitten metalliosien siis. Jos joku haluaa asiaa kokeilla, niin sopii lähestyä viestillä, katsotaan olisiko järkevä ratkaisu toteutettavissa mahdollisimman käyttäjäystävällisenä.

Ei ole mahdoton ajatus, että itsekin vielä joskus tarvisin - siksi kiinnostaa ja protoilu nyt on muutenkin aina mielenkiintoista Smile

Mitään ennestään asiasta tietämättä tuli mieleen, että tuon voisi tehdä pikalinkullakin kiinnitettäväksi, siis suksen läpi, jolloin ei olisi vaaraa katoavista siipimuttereista ja kohmeisin sormin voisi olla helpompi myös. Ideaani on hankala selittää, mutta voin mallintaa havainnekuvan, mistä tuo ajatus käy selkeämmin ilmi.

Se on helppo täältä lämpimästä toimistoympäristöstä näitä parannusehdotuksia huudella mitään koko asiasta teitämättä. Jos joku osaa valista, mistä löydän hyvän esityksen siitä miten näiden kanssa nykyjään toimitaan, niin kiitoksia, opin mielelläni uusia asioita ja kuuntelen kokemuksen ääntä.

-Niilo
_________________
*Suunistaminen kokeellisella mentelmällä vaatii hyvät eväät matkaan...*
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
diver
01.02.2016 17:23


Viestejä: 684
Omiin suksiini tuskin tarvitsee pohjamuovia lähteä poistamaan.
Ongelma on juurikin suksien liika jalkavuus kyseessä cap rakenteiset
Karhut.ainoa millä suksen on saanut pitämään on paksu liisterikerros
Mikä ei toimi kunnolla millään kelillä.tämän takia skinejä aion kokeilla.
Kiitti vinkeistä kokemusta tuntuu löytyvän kuten ounastelinkin.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
zwak
01.02.2016 17:41


Viestejä: 304
Siipimutterin sijaan olen ajatellut reilun kokoista kudosbakeliitin palaa, johon kierre (ei keräisi niin jäätä ja olisi mukavampi käyttää hanskat kädessä). Ja ruuvin päähän tokin este, ettei pääse putoamaan pois. Uskoisin että yksikin ruuvi riittää (laittaisin M5 tai M6), jos rosterilappu ei ole koko suksen levyinen (ja on 1mm paksu). Mulla on nyt koko suksen leveyinen RST lappu, ja on pysynyt kiinni parilla 8mm pitkällä ruuvilla. Se ruuvin ja lapun kiinnitys on vielä auki, hitsaaminen olis helppo, mutta sitten tulee joustamaton liitos, joka taas hankaloittaa tuota päälipuolen kiinnitystä.

Jos jyrsii sen teräpalan kokoisen kolon sukseen, niin se varmaankin helpottaa käyttöä ilman karvaa. Mua ei ole luiston puute yleensä haitannu, mutta johtunee lähinnä siitä ettei tule juuri uria pitkin hiihdeltyä, ja kun sukset on armeijan ylijäämää ja monona saapas, niin hitaampi vauhti alamäessä on vain positiivista. Ja tietty 90% ajasta on ollu ahkio perässä, ja 5% siitä lopusta on menty jyrkkää ylämäkeä.

Olen miettiny myös pikaklipsiä, mutta se olisi hankalampi tehdä ja olisi luultavasti hankalampi säätää (tai vaihtoehtoisesti vielä hankalmapi tehdä), nimittäin ruuvia on helppo kiristää lisää jos ei satu karva seuraavalla kerralla ihan samaan kohtaan. Ja toimivuus jäisenä on myös mietityttää.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Niilo Pielinen
01.02.2016 21:59


Viestejä: 175
Kas.

Rättibakeliitin (virallisesti tekstiililujitetun fenolimuovin) asemesta sorvaisin itte alumiinista mutterin ja anodisoisin sen punaiseksi (ellei suksi justiin satu kanssa olemaan punainen).

Bakeliitissa on kierteen pysyminen minulle arvoitus pakkasessa, mutta alumiinissa ainakin kohtalaista, ja on itselleni helppo aines valmistuksen kannalta. Sopiva pyällys, reunoista terävät pois ja hanikka on bueno.

Bakeliitti tosin ei olis näppin niin kylmä jos paljain sormin puuhaa. Minulla ei ole muovien pakkaskestosta tietoa, joten kellä on niin valista meitä tolloja Smile (jos meitä muitakin on...)

Pikalinkun ottasin vaikkapa polkusinpyörän satulan kannakkeesta. olis valmis epäkesko, pituuskin saattasi osua suunnilleen oikeelle tontille. Näitä voip myös yleensä säätää kiertämällä sitä linkkuosaa taikka mutteria, taitaa olla useampikin malli olemassa. Alapuolelle tekisin sen rst-pellin pienillä pokkauksilla niin olisi millinenkin aika jäykkää tavaraa. Ruuvina senkkikantanen haponkestävä tai rst, pitäs kattoo mitä nuo tykkää pakkasesta, Alapeltiin hieman ruuvia isompi reikä ja sitten ruuvin kannan taikka muun 90 asteen kartion avulla voimaa apuna käyttäen painamalla kuoppa peltiin reiän ympärille. Tälleen olis hitsaus tarpeeton, Jos ruuvi luistaa alapuolella liikaa, niin vaikka tähtilaatta välin, Toki suksen pohjaan pitäs kans tehdä kuoppaa.

Toisaalta ihan tavallinen siipimutteri ja ruuvit ajanee asian, ja niissä on aika vähän mitään rikki menevää.

-Niilo
_________________
*Suunistaminen kokeellisella mentelmällä vaatii hyvät eväät matkaan...*
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Korpijaakko
01.02.2016 22:37


Viestejä: 6935
Niilo Pielinen kirjoitti:
Kas.

Rättibakeliitin (virallisesti tekstiililujitetun fenolimuovin) asemesta sorvaisin itte alumiinista mutterin ja anodisoisin sen punaiseksi (ellei suksi justiin satu kanssa olemaan punainen).

Bakeliitissa on kierteen pysyminen minulle arvoitus pakkasessa, mutta alumiinissa ainakin kohtalaista, ja on itselleni helppo aines valmistuksen kannalta. Sopiva pyällys, reunoista terävät pois ja hanikka on bueno.

Bakeliitti tosin ei olis näppin niin kylmä jos paljain sormin puuhaa. Minulla ei ole muovien pakkaskestosta tietoa, joten kellä on niin valista meitä tolloja Smile (jos meitä muitakin on...)

Pikalinkun ottasin vaikkapa polkusinpyörän satulan kannakkeesta. olis valmis epäkesko, pituuskin saattasi osua suunnilleen oikeelle tontille. Näitä voip myös yleensä säätää kiertämällä sitä linkkuosaa taikka mutteria, taitaa olla useampikin malli olemassa. Alapuolelle tekisin sen rst-pellin pienillä pokkauksilla niin olisi millinenkin aika jäykkää tavaraa. Ruuvina senkkikantanen haponkestävä tai rst, pitäs kattoo mitä nuo tykkää pakkasesta, Alapeltiin hieman ruuvia isompi reikä ja sitten ruuvin kannan taikka muun 90 asteen kartion avulla voimaa apuna käyttäen painamalla kuoppa peltiin reiän ympärille. Tälleen olis hitsaus tarpeeton, Jos ruuvi luistaa alapuolella liikaa, niin vaikka tähtilaatta välin, Toki suksen pohjaan pitäs kans tehdä kuoppaa.

Toisaalta ihan tavallinen siipimutteri ja ruuvit ajanee asian, ja niissä on aika vähän mitään rikki menevää.

-Niilo


Oma ajatukseni hitsaukselle oli, että pohjaan tuleva metallilevy olisi alapinnaltaan sileä ja luistaisi mahdollisimman hyvin eikä keräisi jäätä/lunta. En myöskään usko, että se, että kiinnityspalikka kylmää näppejä on ongelma, kaikilla taitaa kuitenkin olla jotkut hanskat talvireissuissa mukana? Ei noita pitoalueen skinejä pitäisi kuitenkaan montaa kertaa päivässä tarvita välpätä... Kovin suuria voimia noiden ruuvien/pulttien ei tarvitsisi kestää ja pakkaskestoksikin riitänee -40°C, tai karvan alle. Tämä noin niin kuin käytännön kannalta.
_________________
Galleria ja blogi
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
iglu
01.02.2016 22:53


Viestejä: 202
Itse käytän pätkäkarvoja. n. 40-45 cm 55-60 mm leveää liimapintaista polyeteeniä
jatkeena n. 90 cm 55-60 mm leveää karvaa. helppo vaihtaa eri suksiin. Tuo suksen läpi kiinnitys toimii varmasti ihan hyvin,mutten viitsinyt tehdä kun käytän useampia suksia.
Itse tehtyjä,ei ole kaupoissa noilla mitoilla näkynyt.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
zwak
02.02.2016 8:22


Viestejä: 304
Alkuperäiselle kysyjälle suosittelen siis teräslappua suoraan kiinni pohjaan, muoviin pieni ura, ja teräslapun pään teroitus ettei jää reunaa (puolen millin reunankin huomaa kyllä hiihtäessä, kokeiltu on). Luulisin että paras ratkaisu liiankin jalkaviin suksiin. Lapun kiinnitys joko pienillä ruuveilla suoraan sukseen, tai sitten jollain näistä spekuloiduista ratkaisuista.

Kokeilla voinee yksinkertaisesi teippaamalla karvan kiinni jesarilla. Kestää suunnilleen puolikkaasta kahteen päivää, mutta jättää ikävän liiman. käytettiin jesaria kun ekalle reissulla jäi tuo teräspala upottamatta, eikä pehmeässä hangessa testatessa huomannut ongelmaa enne reissua.

Rättibakeliitissa ainakin huoneen lämmössä kierre pysyy paremmin kuin alumiinissa (tosin riippunee paljon alumiinin laadusta, testaamani oli pehmeää). Pakkasenkestosta ei ole ikävä kyllä tietoa, oon ajatellu testata (mutta harmillisesti unohtui viime pakkasjaksolla). Juuri tuo metallien ja alumiinin lämmönjohtokyky on ollut syy ajatukseen. Ja ongelmaksi epäilen että se metalli kerää itseensä jäätä (siksi en varsinkaan siitä siipimutterista innostu), en sitä että se olisi kylmä käsitellä. Todennäköisesti siihen ei kuitenkaan tulisi koko reissun aikan kertaakaan koskettua. Se on myös syynä miksen aio parannella tuota nykyisiin suksiin tehtyä systeemiä.

Ja käsin pyöritettävän mutterin muodoksi reilunkokoinen nelikulmainen tai kolmio. Pyällys jää pieneksi kun tuhertaa tumput käsissä jäistä härpäkettä.

Ei siihen RST peltiin mahdu pokkauksia, jos se on millistä, ellei koloa myös suksen ydintä. Eikä tarvitse, mitään voimaa siihen ei kohdistu. Painamalla tulee liian iso reikä kannalle ja vaatii isomman syvennyksen, kyllä se kannattaa leikata että saa sileämmän. Kestää millisessä pellissä leikattukin upotus. (tätäkin on tullut kokeiltua, juurikin tässä käytössä.)

Jos se ruuvi on irti siitä lätkästä, se pääsee pyörimään, ja jos siinä on tähtialuslevy niin rakenteesta tulee liian epäsileä. Toisaalta jos kiristys on linkulla, tästä ei tule ongelmaa. Systeemistä voi myös ajaa päältä nauhahiomakoneella, jolloin pinta käytännössä tasainen.

Sen teräspalan pitää nousta maksimissaan about sen verran kuin skinin rungon paksuus, ja etureunan pitää olla upotettu muoviin, jos halutaan päihittää nuo iglun irroitettavat puolikarvat. Ja jos suksessa ei ole kunnolla jalkavuutta, niin nuo iglun puolikarvat toimivat luultavasti paremmin joka tapauksessa, ellei sitten jyrsi sitä muovia pois. Mutta jos jyrsii sen muovin pois, niin sitä ei olekaan niin helppo laittaa takaisin.

Sinänsä pikalinkku voisi olla mutteria parempi siksi ettei ole niin herkkä sen ruuvin kulmalle. Mutta polkupyörän linkut eivät yleensä käy suoraan, koska niitä säädetään sieltä toisesta päästä olevalla mutterilla, joka ei sinne pohjaan mahu. Sopiva mutteri on tietysti mahdollista tehdä, mutta meneekin jos hankalammaksi. Tai voi modata sitä pikalinkkua. Tätä oon pyöritelly mielessä ja linkut kädessä. Ihan tehtävissä, mutta onhan siinä vaivaa.

Voisikohan sen pikalinkun pituuden säädön tehdä yksinkertaisesti kumilapulla. Eli jos karva on alla, niin kumia pitää lytätä n. 1mm, ja jos karva ei ole, niin kumi pitäisi ruuvin tiukalla. Tai sopivalla jousella. Harmilliseti taitaa "disc spring" tyyppisessä olla liian lyhyt joustomatka noilla voimilla, ois kätevän mallinen.

Tai sitten voi yksinkertaisesti käyttää ruuvaria siellä reissun päällä. Ei oikeastaan yhtään hankalampaa kuin sormiruuvi, mitä nyt pitää olla ruuvari käsillä. Mutta joka tapauksessa pitää ottaa sukset pois jalasta, joten ei siitä ihan helpolla pääse kuitenkaan.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Niilo Pielinen
02.02.2016 23:52


Viestejä: 175
Yep.

Alumiinilla ja alumiinilla on eroa kuin lumella ja lumella Smile

Alumec 89 on lujuudeltaan jonkun verran hennompaa kuin fe52. Mutta ei kovin paljoa... 3 kertaa lujempaa kuin 6082, joka on jo ihan hyvää kamaa sekin. Puhtaammalta reunalta seoksista sitten 1000-sarjalaiset ei niinkään saata olla kovin lujia. Vähän niinku pakkaslumen ja loskan välillä on aika iso ero kanssa.

Mutterin kulmikas muoto on varmasti parempi kuin pyällys. Voin helposti kuvitella, että kaltaiseni kylmässä toimimiseen harjaantumaton voi ajattelemattomuuttaan tarttua kylmään mutteriin paljain sormin, etenkin jos ei ole tietoisesti harjoittanut synnynnäistä taitoaan käyttää kaikkia vipstaakeja hanskat käsissä. Olen kokeillut mm lukita polkupyörää, käyttää taskujen vetoketjuja ym rukkasten kanssa, ja se on yllättävän hankalaa, sitä pitää, minun ainaskin, harjoitella koska muuten tulee aina otettua se rukkanen pois ja sitten on näppi kylmässä viimassa pahimmillaan. Ei varmasti haittaa pikkupakkasilla, jos on muuten lämmin olo, mutta tuulessa ja kovassa pakkasessa ei liene hyväksi.

Tähtilaatallekin halutessaan saa prässättyä peltiin sellasen poteron, että ruuvin kanta ei jää juurikaan näkyville (ja kannan voi tehdä mieleisen mallisen, täyttää ristipää tms kolon jne) mutta siitä on enemmän puuhaa, ja tosiaan tarttee sukseen enemmän koloa sitten.

Linkun kanssa voi tehdä vaikka niin, että käyttää linkun ruuvin, ja tekee putkimutterin joka tulee sitte peltiin kiinni, Tällöin onnistuu kiristyksen säätö hyvin. Jos putkimutterin voi hitsata suoraan peltiin kiinni, tulee rakenteesta aika yksinkertainen myös. Vois käyttää valmista niittimutteria, jos niitä on saatavana ruostumattomina? Sellasen sorvaaminen vaikka haponkestävästäkään ei o paha homma. Linkun ruuvi ehkä kandee vaihtaa kanssa ruostumattomaan taikka happoseen. Nämä on minulle sellasia aika perusaskarteluita kun on muiden harrasteiden puolesta tullut reippaasti pienenpääkin nökälettä tehtyä.

Jos tarttee elvistellä, niin titaanista koko laitos (melkeen kaikkia tarvittavia kokoja taitas itte asiassa löytyä hyllystä. Puolen millin pelti varmaan riittäsi, taikka 0,7 viimestään.)

-Niilo
_________________
*Suunistaminen kokeellisella mentelmällä vaatii hyvät eväät matkaan...*
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
vuotte
03.02.2016 21:11


Viestejä: 3
Kannattaa olla varovainen kun tekee noita heikennyksiä suksen pohjaan.Tein omiiin suksen pohjiin skineille pienen huulloksen minkä seurauksena suksi meni poikki siitä kohtaa ojaa ylittäessä ettei tule hankalaa paluumatkaa. Suksen sain korjattua nahkaremmillä ja jesarilla välttävään kuntoon enkä joutunut kahlaamaan umpisessa 10km matkaa tukileiriin josta paluu sujui lumikengillä autolle.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Korpijaakko
04.02.2016 0:13


Viestejä: 6935
vuotte kirjoitti:
Kannattaa olla varovainen kun tekee noita heikennyksiä suksen pohjaan.Tein omiiin suksen pohjiin skineille pienen huulloksen minkä seurauksena suksi meni poikki siitä kohtaa ojaa ylittäessä ettei tule hankalaa paluumatkaa. Suksen sain korjattua nahkaremmillä ja jesarilla välttävään kuntoon enkä joutunut kahlaamaan umpisessa 10km matkaa tukileiriin josta paluu sujui lumikengillä autolle.


Mielenkiintoista. Teitkö siis vain uran (osaan) pohjamuovista vai jonkin isommankin operaation? Ja sattuiko samaan kohtaan kuin siteen ruuvit? Luulisi, että pohjamuovi ei olennaisesti vaikuta suksen lujuuteen, mutta ehkä se vaikuttaa.

Yleisempiä spekulointeja sivuten, kaikissa suksen läpi kiinnittyvissä skineissä näyttäisi tai sanotaan olevan jonkinlaiset vahvikkeet suksessa siinä kohtaa.
_________________
Galleria ja blogi
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2  Seuraava

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
M skinit ja vapaalaskukengät villes Ostetaan ja Myydään 0 17.11.2020 21:20 Katso viimeisin viesti
M: kantalappuja suksiin Pertti Kurki Ostetaan ja Myydään 1 12.12.2012 18:43 Katso viimeisin viesti
Uudet pohjat suksiin? Pertti Kurki Talvivaellusvarusteet 9 01.03.2011 12:15 Katso viimeisin viesti
Tee-se-itse -miehille: lyhyet skinit ... f7391 Talvivaellusvarusteet 3 13.12.2008 14:36 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 2
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
Siirry: