Vaellusturinat II
https://www.vaeltajankauppa.fi/
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Norja, Ruotsi, Venäjä ja muut lähialueet Øvre Anárjohka Ylä-Inarinjoen kansallispuisto
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Øvre Anárjohka Ylä-Inarinjoen kansallispuisto
johtamaa
27.07.2008 21:05


Viestejä: 1464
Kävin heinäkuun alkupuolella tekemässä reissun Puljun, Lemmenjoen, Øvre Anárjohkan ja Pöyrisjärven erämaissa. Kuvat tekstineen reissulta ovat osoitteessa: http://jouni.offpiste.fi/galleria/v/2008-07-Pulju-Lemmenjoki-Ovre+Anarjohka-Poyrisjarvi/

Øvre Anárjohkan kansallispuisto

Ylä-Inarinjoen kansallispuisto perustettiin 19. joulukuuta 1975 annetulla asetuksella osana Norjan ensimmäistä valtakunnallista kansallispuistosuunnitelmaa. Kansallispuiston pinta-ala on 1399 km2, ja se on perustettu säilyttämään Finmarkin tunturiylängön tyypillistä ja koskematonta osaa. Suomeen päin se rajoittuu Lemmenjoen kansallispuistoon, Puljun ja Pöyrisjärven erämaaalueisiin Yhdessä nämä suojelualueet muodostavat yhden Skandinavian laajimmista erämaista.

Maisema ja kasvillisuus

Kansallispuistoon kuuluu suuren Tenojoen vesistön sivujokien Inarinjoen ja Kaarasjoen latvojen vesistöalue. Täällä Tenojoen lähteillä maisema on loivasti kumpuilevaa tunturiylänköä, jossa matalat varpuja, pensaita ja suuria poronjäkäläkentti kasvat kuivat selänteet ja lukemattomat suot ja järvet vaihtelevat. Puolet pinta-alasta on puutonta tundraa ja suota.

Harvakasvuinen tunturikoivikko kiipeää noin 400 metrin korkeuteen merenpinnasta. Idässä Inarinjoen ja Kietsimäjoen tienoilla koivumetsä on tiheämpää. Siellä esiintyy mäntymetsääkin, joka on yleensä koivunsekaista. Kansallispuiston mäntymetsä kattaa noin 10km2:n alan, ja se on jatkoa Pohjois-Lapin laajoille mäntymetsille. Erittäin vanhojen, usein yksittäispuina kasvavien petäjien osuus metsän puustosta on huomattava.

Paikoitellen esiintyy pieniä kuusiryhmiäkin. Finnmarkin suuri luonnonvarainen kuusikko kasvaa aivan Njuolašjohkan eteläpuolella.

Subarktisen mannerilmaston erittäin kylmät ja vähälumiset talvet ja lämpimät, kuivat kesät (vuotuinen sademäärä vain 320 mm) sekä vähäravinteinen, peruskallion kivilajeista koostuva kallioperä ja paikallisista moreenikerrostumista koostuva maaperä vaikuttavat yhdessä kasvillisuuden niukkuuteen. Bávtajohkan itäpuolen kivilajit ovat runsasravinteisempia ja alueen kasvillisuuskin on näin ollen vähän runsaampaa. Kasvistossa on monia itäisiä ksvilajeja, kuten ruostevillaa ja suopursua.

Poro ja porotalous

Runsaat jäkälämaat ja kylmät, vakaat ja vähälumiset talvet tekevät alueesta ihanteellisen poron talvilaitumen. Peuralaumat ovat jääkaudesta asti vaeltaneet näiden talvilaitumien ja rannikon kesälaitumien välillä, ensin villipeurat, viime vuosisatoina kesyporot. Ennen kuin Suomen ja Norjan välinen raja vuonna 1852 suljettiin, laidunsivat Koutokeinon ja Kaarasjoen porosaamelaiset talvella laumojaan myös Suomen Lapin metsäseudulla. Rajan sulkeutuminen esti tämän luonnonmukaisen jutaamisen. Suomen puolella porojen kesälaituminen ovat nykyään Norjan rajaa vastassa olevat alueet. Tuloksena on, että kasvillisuus on Suomen puolella poroaitaa kovan laiduntamisen kuluttama.

Kansallispuisto kuuluu nykyään Koutokeinon poronhoitoaleen talvilaidunpiiriin numero 31 sekä Kaarasjoen talvilaidunpiiriin numero 18. Jokaisella siidalla (saamelaisryhmällä, joka harjoittaa poronhoitoa yhdessä) on perinteisesti ollut omat enemmän tai vähemmän vakituiset laidunalueensa. Talvella 1996 kansallispuistossa laidunsi arviolta 35 000 poroa.

Muu eläimistö

Kansallispuisto ja Inarijoen varren metsäseudut ovat myös hirven tärkeitä talvilaitumia.sitäpaitsi kansallispuisto on Norjassa osa tärkeää karhun ydinaluetta, sen alueella aasustaa osa Norjan ja Suomen yhteisestä karhukannasta. karhu lisääntyy säännöllisesti alueella. Poron ollessa talvilaitumella karhu nukkuu talviunta pesässään, eikä porotalouden ja karhun välillä näin ole juurikaan ristiriitoja. Suomen puolen porosaamelaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet, että keväällä Norjan puolelta on tullut rajan yli karhuja, jotka ovat ottaneet poronvasoja.

Loivapiirteinen avoin maasto soveltuu huonosti ahman pyyntialueeksi, minkä vuoksi ahma onkin yleisempi Finnmarkin pohjoisemmissa osissa. vaeltavien yksilöiden jälkiä näkyy kuitenkin usein. Muita tavallisia nisäkkäitä ovat kettu ja kärppä. Näätäkin on tullut melko yleiseksi. Kansallispuiston tyyppilaji on punamyyrä. Siperiasta peräisin oleva laji, jota Norjassa tavataan vain Finnmarkissa.

Pienjyrsijöiden kannanvaihteluiden vaikutus linnustoon on tyypillistä täällä niin kuin muuallakin pohjoisessa. Vaikutus tuntuu niin riekkojen, metsojen, petolintujen kuin tunturikihujenkin kannoissa. Piekana on tavallisin petolintu, mutta kotkia ja tunturihaukkojakin esiintyy. Lukuisissa soissa ja järvissä elää runsas kosteikkolinnusto, johon kuuluu monia itäisiä lajeja, kuten punakuiri, mustaviklo ja jänkäkurppa. Kansallispuistossa pesii suuret määrät metsähanhia ja laulujoutseina.

Lukuisten järvien kalaston valtalajit ovat itäisiä, kuten siika, hauki, ahven ja harjus. Taimenkin on yleinen, nieriä sen sijaan harvinainen. Lohi nousee Inarijoessa Gum'pegår'žiin saakka ja Kietsimäjoessa melkein Njuolašjohkan yhtymäkohtaan saakka.

Ote suojelusäännöksistä

Tervetuloa vaellukselle kansallispuistoon, mutta ota huomioon seuraavat säännöt:
- Alue on rauhoitettu kaikenlaisilta teknisiltä toimenpiteiltä ja rakentamiselta
-Järjestetty kulkeminen ja polkujen ja talviteiden merkintä on kiellettyä
- Kaikki kasvit ovat rauhoitteuja. Kelohongan hakkuu on kiellettyä. Kuivia risuja ja oksia saa käyttää polttopuuksi paikanpäällä. Tulenteko on kiellettyä 15.4. - 15.9. Marjanpoiminta ja sinenkeruu on luvallista.
- Eläimistö on rauhoitettu seuraavin poikkeuksin:
- Riekkoa, jänistä, punakettua ja minkkiä saa metsästää luvallisen porohoidon yhteydessä
- Kalastusta saa harjoittaa sisävesikalastuslain sääntöjen mukaisesti
- Saasteita tai jätteitä ei saa tuoda/jättää alueelle
- Moottoriajoneuvon käyttö on kiellettyä, poikkeuksena on alueen rekisteröityjen poronhoitajien moottorikelkan käyttö
- Hallintoelin voi hakemukseen perusteella antaa luvan rakennusten pystyttämiseen ja pitkospuiden ja yksinkertaisten siltojen rakentamiseen
- Suojelusäännökset koskevat myös poronhoitoa ja ovat poronhoitolain yläpuolella.

Kansallispuiston hallintoelin on Fylkesmannen i Finnmark, Miljøvernavdelningen (Finnmarkin lääninhallitus, Ympäristönsuojeluosasto), 9800 VADSØ, puh. 78 95 03 00
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Engelbert
28.07.2008 7:17


Viestejä: 450
Jounille taas kaunis kiitos hienosta reissukuvauksesta! Tälläkin kertaa tuntui lähestulkoon sille kuin olisi itsekin reissulla mukana ollut. Näissä reissukuvauksissasi on ehkä parasta se, että kuvia on riittävästi ja niitä on otettu myös muualta kuin nk. maisemapaikoilta. Tästä syystä kuvakertomuksesi antavat katselijoille melkolailla tarkan infon siitä millaisessa maisemassa olet liikkunut. Lisäplussaa alueen luonnonolojen kuvauksesta. Erinomaista.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Liesjärven kansallispuisto PyyMetso Muu Suomi 0 25.09.2016 8:49 Katso viimeisin viesti
Isojärven kansallispuisto SannuliOOO Muu Suomi 8 05.09.2016 8:02 Katso viimeisin viesti
Reisanin kansallispuisto Criisi Norja, Ruotsi, Venäjä ja muut lähialueet 5 13.07.2016 8:45 Katso viimeisin viesti
Syötteen kansallispuisto junailija Kuvagalleria 2 06.03.2016 10:26 Katso viimeisin viesti
Isojärven Kansallispuisto heluna74 Muu Suomi 1 04.10.2015 15:15 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 1
Siirry: