Vaellusturinat II

[Eräkulkuri]

[cobbo]

Kävin äsken hiihtelemässä suolla, ja juurikin tuollainen muutaman päivän pakkanen ja ohuehko lumikerros ei ollut saanut aikaan kuin ohuen jääkerroksen lumen alle ja suon pintaan. Suot tosiaan tuntuvat pitävän lämpöä hyvinkin pitkälle talveen sisällään.

Se ei ollut edes kunnon jäätä, vaan sellaista kovettunutta sohjoa josta meni saapas läpi samantien. Suksilla jos seisoi samassa paikassa, alkoi vesi tihkua lumikerrokseen asti (myrkkyä karvapohjasuksille kun karvat jäätyvät). Suon reunoilla lumen alla oli vielä tuotakin märempää; pakkanen ei ollut päässyt niin vapaasti jäädyttämään maaperää verrattuna avoimeen suohon, ja luntakin oli kinostunut enemmän suojaksi.
_________________
Kävelyä, kuvia ja muuta -
https://exposedpaths.exposure.co/
https://www.instagram.com/xposedpaths/

[Micke]

[Pepi]

Aika äkkiä on suolla hiihtäessä oppinut hakeutumaan avovesipaikkojen (ovat ne sitten rimpiä, kuljuja tai allikoita) tasaisille jääpinnoille ja välttämään mättäitä ja niiden reunoja. Kun eristävä lumi on sammalella kuohkeampaa ja eristävämpää, siitä reunasta tuppaa aina tirskumaan vettä suksenpohjiin.
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.

[rar]

Tuoreita kokemuksia Litokairan soilta hiihtämisestä. Ei minun kirjoittamani.

https://blogi.ennola.fi/?p=5964&utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=alkutalven-litokaira

[Micke]

Nyt reissun jälkeen voi sanoa, että "kaikki" suot olivat umpijäässä. Toki muutamassa paikassa oli sulana olevia pieniä "paikkoja", mutta niissä ei sitten ollut luntakaan. Manto-ojan, Keskihaaran, Liittohaaran ja Peskihaaran yli pääsi aika vahvaa jäätä pitkin, kun viitsi vähän hakea paikkaa. Jopa Jaurujoki oli vahvan jään kattama Peuraselän tuvalta vajaa 100m ylävirran suuntaan. Samaten Peuraselältä rajavyöhykkeen suuntaan hiihdellessä vähän Iso-ojan risteyksen jälkeen pääsi vahvaa jäätä pitkin joen yli.

Mukava reissu joka meni ehkää liikaakin sen mukaisesti, kuin etukäteen suunnittelimme. Ja onhan Itäkaira talvella ihan hiton hienoa paikkaa, en oikein ymmärrä, että vasta viime talvena kävin siellä ekaa kertaa hiihtämässä, vaikka onhan Sarekissakin hiihtopaikkana puolensa, varsinkin keväällä.
_________________
"Niin kauan hain mä tuulelta suojaa,
kerran jo luulin mä tyyntyneen sen"

[akallio]

Viime päivät menivät UKK:ssa. Sunnuntaina ja maanantaina tuli nähtyä todennäköisesti hienoimmat kaamosmaisemat ja ehkä ylipäänsä hienoimmat maisemat mitä olen koskaan nähnyt. Onneksi olivat päiviä, jolloin oli aikaa rauhalliseen hiihtelyyn tunturimaisemissa, josta auringon nousuyritykset näkyivät koko komeudessaan.

Kulkijaa oli aika paljon liikkeellä Kiilopään suunnalla. Tuli vähän sellainen olo, että taitaa olla paras suorittaa myös talvikuukausien osalta pysyvä väistö tupaverkostosta ja jättää ne kokonaan enemmän tarvitseville.

[Micke]

Onko kellään Itäkairan kulkijalla muistikuvaa siitä, milloin Kemihaara - Härkämurusta välille on tehty toi rajavartijoiden epävirallinen merkitty reitti? Kartassahan se näkyy talvitienä vain Peskihaarasta eteenpäin, vaikka maastossa merkintä alkaakin jo Kemihaarasta. Itse mietin sitä, että sitä pitkin hiihtävät monet, koska useinhan siinä menee kelkanjälki ja voisihan se olla kartassakin jos se on kerran maastossakin.
_________________
"Niin kauan hain mä tuulelta suojaa,
kerran jo luulin mä tyyntyneen sen"

[mettäantero]

^
Kemihaaran rajavartioasema valmistui syksyllä 1952. Partiointivastuu vartiolle siirtyi kuitenkin jo keväällä 1952. Vartion rajaosuus ulottui tuolloin Nuorttijoelta Talkkunapäälle. Toimintapiiriin kuuluivat tuolloin Korvatunturin ja Pihtijoen kämpät ja Metsähallituksen kämppä Jaurijoella. Oma partiomaja Jaurulle rakennettiin vuonna 1955. Olihan siinä toki Keskipakkojen aitakämppäkin matkalla Jaurulle. Tuo reitti Härkämurustalle lienee siis perua ainakin jo noilta ajoilta, ellei aikaisemmiltakin. Peskihaaran kämppä rakennettiin vasta vuonna 1967. Oliskohan tuo tikkatie Kemihaarasta soita pitkin tullut käyttöön vasta moottorikelkkojen myötä, joskus vuoden 1963 jälkeen, jolloin saatiin ensimmäinen Skidoo (lumikiitäjä) Kemihaaraan. Tämä lopputoteama on siis tietenkin vain jossittelua.

Ps. 1960-luvun lopulla painettuihin topokarttoihin noita partiopolkuja ei tietenkään ollut kartantekijöillä lupa laittaa. Aitakämpät kyllä näkyy.

[NorP]

Täällä on varmasti joku, joka on joskus ottanut venekyydin Karapuljuun tai ainakin sinne suunnille.
Joten nyt kysyisinki, että mistä tuota kyseistä kyytiä lähtisi kyselemään, ja mitähän sellainen mahtaa maksaa? Googlauksen perusteella löysin tasan yhden paikan, mikä kyytiä mahdollisesti voisi tarjota. Heidänkin nettisivut tosin päivitetty viimeksi 2016.. Hintatietoja ei ole missään, kaikkialla vain 'pyydä tarjous', lähinnä sellainen suuntaa antava olisi kiva, että tietää kannattaako edes harkita.
Jos siis kesäkuussa tekisi kolmen yön taktiikalla reissun Karapulju - Kiilopää. Tässä kysynkin sitten samaan syssyyn suosituksia reittivaihtoehdoista. Karapuljusta Luirolle ensin. Luirolta sitten mihin? Hieman katselin, että jos Palovangan kautta Suomunruoktulle ja siitä Kiilopäälle. Mutta tuleeko hieman liian pitkä välimatka, ja mistä sitä kannattaisi tuo Palovanka - Suomunruoktu suunnata. Olen aiemmin kävelyt Kiilopää - Rautulampi - Tuiskukuru, joten samaa reittiä yritän välttää.
_________________
Kunhan Kuljeksin
http://norpinjutut.blogspot.fi/

[cobbo]

[NorP]

Olen siis kulkenut Kiilopää - Rautulampi välin tunturien ylitse, siitä Hikiojan vartta Tuiskukurulle. Toiseen suuntaan kuljin Rautulammelta Luulammen suuntaan kyllä, mutta Kiilopään yli. Siksi yritin reittiin Suomunruoktua, kun siellä en ole käynyt ja tosiaan jo kuljettua reittiä haluaisin välttää.
_________________
Kunhan Kuljeksin
http://norpinjutut.blogspot.fi/

[diver]

Tuohon venekyytiin voisi kysyä vaikka täältä apua.
visitsompio.fi

[PeteBee]

Jos kulkisit Ampukankaan kautta Tuiskulle ja sieltä Kopsuksen kautta Kiilopäälle. Tuo Ampukangas on tosi mielyttävää maastoa kävellä tai no ainakin mä tykkäsin. Mä poikkesin Ampukankaalle Tuisku-Luiro polulta Tuiskun jälkeisen puron ylityksen jälkeen

[cobbo]