|
|
|
|
Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
|
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Eräkulkuri 23.12.2020 8:40
 Viestejä: 2375 |
Micke kirjoitti: |
Jos pe-su pakkaset pitää kuten ennusteessa on, niin tuskin paljoakaan ongelmia on sulien soiden osalta... Jos pilkkimiehen kantaa 3 senttiä jäätä, niin suolla hiihtäjän kantaa varmaan 2 senttiä jäätynyttä turvetta. Ja ainahan voi pysytellä soiden reunoilla, ei niitä allikoita niin paljoa ole pakko läpi hiihdellä. |
Näinhän minäkin luulin ennen kuin alkoi kertyä kokemusta umpihankihiihdosta. Alkutalven pehmeä pakkaslumi toimii lämpöä eristävänä peittona hautomalla suovesiä. Kun alkutalvella ei vielä ole kantavaa pohjahankea, niin sukset uppoavat märkään lumeen.
Kyllähän se eräelämä opettaa tämänkin asian käytännössä, mutta viisas varautuu siihen jo ennakolta. _________________ Elämä opettaa, nimittäin eräelämä |
|
Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
cobbo 23.12.2020 8:57
Viestejä: 400 |
Kävin äsken hiihtelemässä suolla, ja juurikin tuollainen muutaman päivän pakkanen ja ohuehko lumikerros ei ollut saanut aikaan kuin ohuen jääkerroksen lumen alle ja suon pintaan. Suot tosiaan tuntuvat pitävän lämpöä hyvinkin pitkälle talveen sisällään.
Se ei ollut edes kunnon jäätä, vaan sellaista kovettunutta sohjoa josta meni saapas läpi samantien. Suksilla jos seisoi samassa paikassa, alkoi vesi tihkua lumikerrokseen asti (myrkkyä karvapohjasuksille kun karvat jäätyvät). Suon reunoilla lumen alla oli vielä tuotakin märempää; pakkanen ei ollut päässyt niin vapaasti jäädyttämään maaperää verrattuna avoimeen suohon, ja luntakin oli kinostunut enemmän suojaksi. _________________ Kävelyä, kuvia ja muuta -
https://exposedpaths.exposure.co/
https://www.instagram.com/xposedpaths/ |
|
Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Micke 23.12.2020 10:44
Viestejä: 1628 |
Eräkulkuri kirjoitti: |
Näinhän minäkin luulin ennen kuin alkoi kertyä kokemusta umpihankihiihdosta. Alkutalven pehmeä pakkaslumi toimii lämpöä eristävänä peittona hautomalla suovesiä. Kun alkutalvella ei vielä ole kantavaa pohjahankea, niin sukset uppoavat märkään lumeen.
Kyllähän se eräelämä opettaa tämänkin asian käytännössä, mutta viisas varautuu siihen jo ennakolta. |
Alkutalvesta mulla ei tosiaan ole paljoakaan kokemusta soilla liikkumisesta ja tässä sitä nyt saa sitten kerrytettyä lisää. Toi lumen eristävyys on kyllä tiedossa, mutta toivottavasti ahkio ja sukset eivät mene läpi hangesta, jos menee niin silloin menee hetki ahkion rapsuttelussa.
Parin edellisen päivän suojakelit tuskin mitään kuorta tosiaan tekee lumen pintaan, vaikka kuinka toivoisi. Tämänkaltaiset alkutalvet taitavat olla tulevaisuudessa normaali, joten ei tämäkään kokemus hukkaan mene, kun jatkossakin taitaa tulla käytyä Itäkairassa hiihtelemässä. Pakkasta on nyt kuitenkin luvassa noin -20 astetta kolmeksi päiväksi.
No viikon päästä tiedän ainakin paljonko sitä jääskrapaa piti käyttää... _________________ "Niin kauan hain mä tuulelta suojaa,
kerran jo luulin mä tyyntyneen sen" |
|
Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Pepi 23.12.2020 12:27
 Viestejä: 7020 |
Aika äkkiä on suolla hiihtäessä oppinut hakeutumaan avovesipaikkojen (ovat ne sitten rimpiä, kuljuja tai allikoita) tasaisille jääpinnoille ja välttämään mättäitä ja niiden reunoja. Kun eristävä lumi on sammalella kuohkeampaa ja eristävämpää, siitä reunasta tuppaa aina tirskumaan vettä suksenpohjiin. _________________ Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä. |
|
Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
rar 23.12.2020 13:59
Viestejä: 37 |
|
Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Micke 05.01.2021 17:27
Viestejä: 1628 |
Nyt reissun jälkeen voi sanoa, että "kaikki" suot olivat umpijäässä. Toki muutamassa paikassa oli sulana olevia pieniä "paikkoja", mutta niissä ei sitten ollut luntakaan. Manto-ojan, Keskihaaran, Liittohaaran ja Peskihaaran yli pääsi aika vahvaa jäätä pitkin, kun viitsi vähän hakea paikkaa. Jopa Jaurujoki oli vahvan jään kattama Peuraselän tuvalta vajaa 100m ylävirran suuntaan. Samaten Peuraselältä rajavyöhykkeen suuntaan hiihdellessä vähän Iso-ojan risteyksen jälkeen pääsi vahvaa jäätä pitkin joen yli.
Mukava reissu joka meni ehkää liikaakin sen mukaisesti, kuin etukäteen suunnittelimme. Ja onhan Itäkaira talvella ihan hiton hienoa paikkaa, en oikein ymmärrä, että vasta viime talvena kävin siellä ekaa kertaa hiihtämässä, vaikka onhan Sarekissakin hiihtopaikkana puolensa, varsinkin keväällä. _________________ "Niin kauan hain mä tuulelta suojaa,
kerran jo luulin mä tyyntyneen sen" |
|
Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
akallio 07.01.2021 14:25
Viestejä: 1747 |
Viime päivät menivät UKK:ssa. Sunnuntaina ja maanantaina tuli nähtyä todennäköisesti hienoimmat kaamosmaisemat ja ehkä ylipäänsä hienoimmat maisemat mitä olen koskaan nähnyt. Onneksi olivat päiviä, jolloin oli aikaa rauhalliseen hiihtelyyn tunturimaisemissa, josta auringon nousuyritykset näkyivät koko komeudessaan.
Kulkijaa oli aika paljon liikkeellä Kiilopään suunnalla. Tuli vähän sellainen olo, että taitaa olla paras suorittaa myös talvikuukausien osalta pysyvä väistö tupaverkostosta ja jättää ne kokonaan enemmän tarvitseville. |
|
Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Micke 12.01.2021 20:03
Viestejä: 1628 |
Onko kellään Itäkairan kulkijalla muistikuvaa siitä, milloin Kemihaara - Härkämurusta välille on tehty toi rajavartijoiden epävirallinen merkitty reitti? Kartassahan se näkyy talvitienä vain Peskihaarasta eteenpäin, vaikka maastossa merkintä alkaakin jo Kemihaarasta. Itse mietin sitä, että sitä pitkin hiihtävät monet, koska useinhan siinä menee kelkanjälki ja voisihan se olla kartassakin jos se on kerran maastossakin. _________________ "Niin kauan hain mä tuulelta suojaa,
kerran jo luulin mä tyyntyneen sen" |
|
Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
mettäantero 12.01.2021 21:48
Viestejä: 2516 |
^
Kemihaaran rajavartioasema valmistui syksyllä 1952. Partiointivastuu vartiolle siirtyi kuitenkin jo keväällä 1952. Vartion rajaosuus ulottui tuolloin Nuorttijoelta Talkkunapäälle. Toimintapiiriin kuuluivat tuolloin Korvatunturin ja Pihtijoen kämpät ja Metsähallituksen kämppä Jaurijoella. Oma partiomaja Jaurulle rakennettiin vuonna 1955. Olihan siinä toki Keskipakkojen aitakämppäkin matkalla Jaurulle. Tuo reitti Härkämurustalle lienee siis perua ainakin jo noilta ajoilta, ellei aikaisemmiltakin. Peskihaaran kämppä rakennettiin vasta vuonna 1967. Oliskohan tuo tikkatie Kemihaarasta soita pitkin tullut käyttöön vasta moottorikelkkojen myötä, joskus vuoden 1963 jälkeen, jolloin saatiin ensimmäinen Skidoo (lumikiitäjä) Kemihaaraan. Tämä lopputoteama on siis tietenkin vain jossittelua.
Ps. 1960-luvun lopulla painettuihin topokarttoihin noita partiopolkuja ei tietenkään ollut kartantekijöillä lupa laittaa. Aitakämpät kyllä näkyy. |
|
Sivun alkuun |
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
|