Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita Jalkapohjakipu
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
cobbo
15.07.2019 19:10


Viestejä: 185
Onkohan mahdollista että kyseessä on vain lievä ylirasituksesta tullut tulehdus joka ei ole ehtinyt täyteen tai ainakaan pahaan arpeutumiseen asti? Puuttuva aamutuska ehkä viittaisi tähän, enkä tunnista tuota repeytymisen tunnetta josta yllä puhutaan.
_________________
Kävelyä, kuvia ja muuta -
https://exposedpaths.exposure.co/
https://www.instagram.com/xposedpaths/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
hartsuherra
16.07.2019 14:51


Viestejä: 91
Hankin itselleni inhottavan luupiikin pari vuotta sitten alkukesästä kun työreissun yhteydessä ravasin suurkaupunkia ympäriinsä paljasjalkakengillä. Paria viikkoa myöhemmin kahden viikon alppireissulla ei ollut mitään ongelmaa kun kuljin kivikkoiset jyrkät osat Hanwagin vaelluskengillä (B jäykkyys) ja helpot osat ultrakevyellä maastolenkkarilla. Ilman luupiikkiä olisin ottanut pelkän hieman järeämmän maastolenkkarin (Salomon Outpath, kalvoton), joka toimii minulla lämpimissä olosuhteissa kivikossakin. En ole kokeillut viileässä ja märässä kuten suomen lappi. Tämä oli omakohtainen kokemukseni enkä siis osaa lainkaan neuvoa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
hannes
16.07.2019 15:33


Viestejä: 8690
Yhden vaelluksen lopputaipale oli tietä ja sain faskiitin kantapäähän. Särkylääkkeitä ja geeliä tietysti oloa helpottamaan. Paras apu tuli yllättäen kuntosalilla. Käytin pohjelaitetta jolla pikkupainolla tein toistoja niin että jalkaterä taipui nostaessa mahdollisimman paljon, voi että tuntui hyvälle. Kotona huomasin että oven kynnystä vasten painellen sain myös jalassa hyvän tunteen.
Ei ole vaiva uusinut enää, vain joskus muistutellut.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
kapukapukenkä
16.07.2019 15:38


Viestejä: 51
Kovin on tuttu vaiva. Muutama kesä sitten käväsin pari pitempää vaellusta peräkkäin joista toisen vielä vaelluskumisaappailla joihin en todellakaan ole koskaan tottunut. Vaivan paraminen kesti tosiaan pitkään. Monenlaista hoitoa tuli kokeiltua, mutta mun oma mielipide kyllä on, että aika sen taisi lopulta parantaa. Ensimmäinen hoitokeino oli työpaikkalääkärin pistämä kortisonipiikki siihen tulehtuneeseen kohtaan. Ai samperi, että kävi kipeää. Tuumas kun olin lähtemässä pois vastaanotolta, että tule takas jos ei parane. Sanoin jo siinä etten taida tulla. Akillesjänteen venyttelyt olisi kaiketi auttaneet, mutta kun sekin taisi mennä yliyrittämiseksi ja kipeytti koko akillesjänteen ja nilkan. Se "yösukka" ahdisti mua niin paljon etten pitänyt sitä kuin parina kolmena yönä. Hieronnasta ei muistaakseni ollut sanottavammin hyötyä josko haittaakaan samoiten kuin kylmähoidosta. Pehmeä pohjallinen kengässä mahdollisti lopulta normaalin kävelemisen joten ei sen puolesta alkanut tulemaan muita vaivoja ontuvasta kävelystä. Kuitenkin aikaa parantumiseen meni varmaan lähes kaksi vuotta joskin vaiva saattaa vieläkin aika ajoin muistuttaa ylimääräisen rasituksen jälkeen
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Plantaari faskiitti
tiojanie
17.07.2019 6:29


Viestejä: 13
Minulla auttoi se Starsbourg sukka kun vaan sitkeästi käytti ja piti kireällä. Muuten ei pystynynyt aamuisin liikkumaan juuri ollenkaan. Vasta kunnon venyttelyn jälkeen.
Kipulääkkeet ja kortisoni ei hyviä tuohon. Luupiikki voipi tulla jos ei ota tuota tosissaan.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
cobbo
17.07.2019 7:49


Viestejä: 185
Kiitos kaikille vinkeistä ja kokemuksista! Saatoin selvitä säikähdyksellä, koska koivista hieman arkana ovat lähinnä ahkerasti venytellyt pohkeet ja akillesjänne (pitää olla näköjään varovainen näidenkin kanssa).

Nyt vain sormet ristiin ja ylenmääräisen rasituksen välttelyä reissun starttiin asti (ja mahdollisimman kevyeksi grammaviilattuun rinkkaan pussukka buranoita).
_________________
Kävelyä, kuvia ja muuta -
https://exposedpaths.exposure.co/
https://www.instagram.com/xposedpaths/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
rastigaissa
17.07.2019 19:04


Viestejä: 391
Jalkapohjan jänteessä lienee yhtä monta erilaista vaivaa kuin on vaivaistakin.

Minultakin hoidettiin vaelluksella räjähtänyttä jänteen kiinnityskohtaa (pullistui pallukaksi) plantaarifaskioosina ja annoin lääkärin laittaa kortisonia toisenkin kerran.
Sen jälkeen valitettavasti jalka vielä väännähti montun reunalle astuessa. Puoleen vuoteen ei muuta kuin kipua, itkua ja taistelua.

Koulukuntia oli erilaisia. Yksi lääkäri suositti hoitopohjallisia, toinen vastusti niitä.
Ennen kuin olin saanut räätälöityjä hoitopohjallisia, alkoi ilmenemään molemmissa jaloissa samanlaisia sahanterä- ja puukkotuntemuksia plus hermojen vipinää sekä tuhannen poltetta jaloissa ylöspäin.
Jalkaterapeuttia saan eniten kiittää siitä, että hänen käsin tekemillään hoitopohjallisilla pääsin sentään liikkumaan, mutta ainainen tulipalo kipu ja polte oli hermoja sulattavaa.
Kahden vuoden erikoislääkärikierroksen loppupuolella iski sikahalvaannuttava iskias. Ystävällinen arvauskeskuslääkäri lähetti röntgeniin, jossa löytyi jotain outoa alimmasta nikamasta.
Siitä samaa kuumaa magneettiin, jossa todettiin välilevyn pullistuma.
Peloteltiin leikkauksella, mutta kirurgi päätyikin hermojuuren puudutukseen.

Niin että kaikkea sitä voi plantaarifaskiitiksi luulla. Pääasia on, etten antanut periksi missään vaiheessa, vaan liikuin, sillä nyt vaikuttaa siltä, että välilevyn pullistumaa kutistettaessa rauhallinen liikunta, kävely ja hiihto on todella hyvä keino. Ja pohjallisilla oli siinä kaikessa iso rooli.
(Olin tietysti myös onnekas, että puudutus onnistui, mikä ei ole itsestään selvää)
Toivotan kaikille menestystä jalkavaivojen hoidossa. Sisua ja toiveikkuutta!
Edelleenkään en lapioi enkä kaiva perunoita, mutta retkeillä voin.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
cobbo
08.08.2019 8:58


Viestejä: 185
cobbo kirjoitti:
Kiitos kaikille vinkeistä ja kokemuksista! Saatoin selvitä säikähdyksellä, koska koivista hieman arkana ovat lähinnä ahkerasti venytellyt pohkeet ja akillesjänne (pitää olla näköjään varovainen näidenkin kanssa).

Nyt vain sormet ristiin ja ylenmääräisen rasituksen välttelyä reissun starttiin asti (ja mahdollisimman kevyeksi grammaviilattuun rinkkaan pussukka buranoita).


Loppu hyvin kaikki hyvin. Superfeet Carbon-pohjalliset ja kohtuullisella annoksella syöty tulehduskipulääke pitivät faskiitin jos ei täysin poissa, mutta melkein koko vaelluksen ajan. Pohjalliset antoivat just sopivasti lisäsuojaa jalkapohjalle, ja luultavasti avustivat siinä että väsynyt jalkaholvi ei lässähtänyt ja venyttänyt/ärsyttänyt jalkapohjan jännettä liikaa. Buranaakaan ei tarvinyt syödä varsinaisesti kipuun, vaan enemmän ennaltaehkäisevästi.

Nyt kantapään alla oleva kohta hieman muistuttaa itsestään, mutta hyvin vähäisesti kuitenkin. Altran kengät toimivat muuten loistavasti, mitä nyt kivikossa kulkiessa piti yhtenä päivänä kirrata nauhat vähän liian kireään, jolloin jalkapöydän päälle jänteeseen tuli arka paikka. Onneksi sen jälkeen maasto oli niin helppoa, että pystyi kävelemään nauhat reilusti löysemmällä vaelluksen loppuun asti.
_________________
Kävelyä, kuvia ja muuta -
https://exposedpaths.exposure.co/
https://www.instagram.com/xposedpaths/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3

 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 3 Yht. 3
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3
Siirry: