Vaellusturinat II
Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy VaellusWiki Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit Valokuvakilpailu WAP  
Asentopaikkani Phoogle | Retkeilijän kiintopisteet                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita kunnon hoito vai sellaisena kuin olet...?
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kaarle Suurehko
28.01.2018 16:51


Viestejä: 1778
dailymail kirjoitti:
Kaarle Suurehko kirjoitti:
Erään näkemyksen mukaan neljä-viisikymppisenä on jo 3/4 tarjolla olleesta kakusta syöty (tai sivuutettu syömättä). Vaikka ajallisesti puolet elämästä olisi vielä jäljellä, on kakkua tarjolla enää 1/4.
Tiedä häntä. Minulla kakku tuntuu paremminkin kasvavan..


Voihan se yksittäistapauksissa olla noinkin. Uskoisin kuitenkin esimerkiksi satavuotiaaksi elävän kuolinvuoteellaan keskimäärin selvästi useimmiten valitsevan ensimmäiset viisikymmentävuottansa kuin viimeiset viisikymmentävuottansa uudelleen elettäviksi, jos sellainen mahdollisuus hänelle suotaisiin.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
TREKKING
28.01.2018 17:37


Viestejä: 3862
Kaarle Suurehko kirjoitti:
Uskoisin kuitenkin esimerkiksi satavuotiaaksi elävän kuolinvuoteellaan keskimäärin selvästi useimmiten valitsevan ensimmäiset viisikymmentävuottansa kuin viimeiset viisikymmentävuottansa uudelleen elettäviksi, jos sellainen mahdollisuus hänelle suotaisiin.


Ensimmäisten aikana tuli käytyä Lapissa korkeintaan kerran vuodessa, kerran jäi yli kymmenenkin vuotta väliin, nyt käyn viitisen kertaa vuodessa. Siitä voi jokainen vaeltaja miettiä syntyjä syviä, mikä se on se parempi kausi.
Ei tainnut tuo sun "vanhuksesi" olla vaellusporukkaa alkuunkaan... Cool
_________________
Kyllä Siperia opettaa!
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Micke
03.03.2018 22:19


Viestejä: 1536
Kun tässä on tullut elettyä kohta 45 vuotta, on vaikea sanoa, kumman puolikaan siitä elonsarasta ottaisi. Vaimon kanssa ollaan oltu saman katon alla kutakuinkin puolet elämästäni. Toki, monimuotoisempi se elämä oli ensimmäisellä puolikaalla, johtuen eri elämän vaiheista ja kehittymisestä vauvasta nuoreen aikuisuuteen. Mutta onhan tämä nuoresta aikuisesta keski-ikäiseksikin kehittyminen omalla tavallaan palkitsevaa, kun oppii erottamaan niitä elämässä merkityksellisiä asioita.
Ainakin itse koen kyllä kypsyneeni varsin paljon viimeisen puolen vuoden koettelemuksien seurauksena. Lopulta alkaa olla aika yhdentekevää sen suhteen, mitä mieltä muut ovat asioista, oma näkemys alkaa olemaan niin vahva, ettei juuri heilauta se, mitä muut ajattelevat, toki koetan olla yhä ihminen, enkä persreikä.
Tämä taitaa kyllä olla valmistautumista siihen lopullisuuteen, jossa mennyt ei merkitse yhtään mitään. Joskus sitä on saattanut olla varsin piintynyt materialisti, mutta kun alkaa tulemaan mieleen elämän rajoittuneisuus, alka tulemaan mieleen myös me arvot, jotka elämässä oikeasti vaikuttaa. Jotenkin sitä on alkanut valitsemaan enemmän kokemuksia materian sijaan. Tämän ovat kypsemmät varmaan huomanneet jo kolmekymppisinä, mutta omalla kohdalla se vaati sen 15 vuotta pidempään, vaikka ainahan olen kyllä Pohjoismaissa reissannut aika paljon.

Mutta ei siinä mitään, biopsiaa pelkäävä jänis meni takaisin kardiologian hoitojonoon ja odottelee jatkoa lähikuukausina. Kai ne osaa katsoa paksuuntumisen etenemisen ilman biopsiaakin...
_________________
"Niin kauan hain mä tuulelta suojaa,
kerran jo luulin mä tyyntyneen sen"
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
luuppi
04.03.2018 14:33


Viestejä: 5113
Hyvin kirjoitettu, Micke, kaikkiaankin.

Tuosta "Jotenkin sitä on alkanut valitsemaan enemmän kokemuksia materian sijaan. Tämän ovat kypsemmät varmaan huomanneet jo kolmekymppisinä" tuli mieleen etta vaikka niita kokemuksia painottaisi alun alkaenkin, niin vakisinkin tulee (lasten myota) sellainen neljannesvuosisadan materiaalipainotteinen aikakausi
- siita pitaa vaan, tilaisuuden myota, ravistautua irti (kuka sanoi, etta "jos vaimo sallii"?!)

Tassa nyt viimeaikoina kun on leikkauksia ollut parikin (varaosien puutteessa sileaksi hoylaamisia, tai kuluneiden osien ruuvaamista takaisin yhteen), niin kerran tuli mieleen, etta mitapa jos en tasta nukutuksesta heraisikaan?
- ensimmainen ajatus: Sehan kavisi sitten katevasti, ja tuskattomasti
- toinen ajatus: Mitahan jai tekematta - olisi pitanyt tehda lista! Ikaan kuin silla mitaan valia olisi
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
dailymail
05.03.2018 20:05


Viestejä: 2816
Ahkerakaan ihminen ei ehdi tehdä puoliakaan kaikesta siitä mitä "pitäisi tehdä", jos sellaisia alkaa miettimään. Olennaista on tehdä asioita joista saa aitoa tyydytystä ja mielihyvää. Sellaisten asioiden vuoksi kannattaa ja varmaan melko usein joutuukin tekemään uhrauksia. Lopullisia tai tilapäisiä.
_________________
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
honkamukka
05.03.2018 23:45


Viestejä: 4563
Aika usein tulee vastaan kysymys, että mitä tekisit eletyssä elämässä toisin, jos siihen olisi mahdollisuus. Elämä on täynnä valintoja, mutta hetki ja mahdollisuus luo sen suunnan. Aika vaikean tuntuista on hahmoittaa, että jos tuosta menneestä risteyksestä olisin kääntynyt toisin, niin miten elämä olisi johdatellut. Mielle menneen valinnoista voi luoda harhakuvia ja pois todellisuudesta, unikuville voi tulla tilaa. Meillä on lupa luoda kuvitelmia, epätodellisiakin, mutta elämisen arkisuus, tai sen jokapäiväisyys on sitä luomaamme hyvinvointia, kunhan ymmärrämme sen aitouden.

Jälkeenpäin ajatellen minulla jäi perheelle aivan liian vähän aikaa, mutta onneksi se pärjäsi. Kiitos siitä vaimolle ja hänen kyvyilleen. Hän oli se joka taidoillaan kasvatti itsenäisiä ja omillaan tulevia kansalaisia, jotka eivät myöskään unohda lähtökohtiaan.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
hltmuuu
05.04.2018 17:46


Viestejä: 275
Saavuin Kemihaaran ,Vintilän suunnalta viikon kahlaukselta mökille Tanhuaan.Radio Kajaus ja Yle tuovat juuri esille liikkumattomuuden ongelmaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia.Kun otetaan huomioon Kaikki ,sairastamiset,verotulojen menetykset työstä poissaolot tavanomaisten kustannusten lisäksi puhutaan vuositasolla jopa 7 miljardin kustannustasosta.Lisäksi jo nuorena liikkumiseen orientoituvat ovat myöhemmin paremmalla oksalla . Eli tässä on melkoinen väestöä jakaava teijä jossa toinen puolisko ottaa vastuuta yhteiskunnan toiminnoista .Kun vielä lisätään useinkin liikkumattomuuteen liittyvät painonhallintaongelmat niin jako vain syvenee.Tarpeeton vedota ( kaikki on yhteiskunnan syytä) kustannuksiin kun liikkumaan pääsee ulkoiluvaatteet päällä jokainen halutessaan.Kahtiajaossa on taustalla ilmiö jossa toiset pitävät asoistaan tietyn huolen ja toiset eivät ja ajautuvat omaan asemaansa on hyvinkin paljon näkyvissä peissä kun siihen katsoo.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
rastigaissa
05.04.2018 18:24


Viestejä: 429
Eikös olekin ihanan terapeuttista huvia kahlata näillä keleillä! Melkein korvissa kuuluu, kuinka kansanterveyskäyrät nousevat kohisten laipiota kohti. Hiih...Kahlatkaamme umpihangessa. Laji on turhaan aliarvostettu.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Senja vai Blåvatnet koiran kanssa? Marjo Norja, Ruotsi, Venäjä ja muut lähialueet 5 14.02.2020 9:36 Katso viimeisin viesti
aloittelijalle kanootti vai kajakki? jatta Melonta 45 14.08.2019 19:36 Katso viimeisin viesti
oaivi vai sittenkin oavvi? seppo Lappi 8 03.02.2019 18:31 Katso viimeisin viesti
M: Kuin uusia Primus-kattiloita ja pa... aleppinen Ostetaan ja Myydään 0 05.08.2018 15:26 Katso viimeisin viesti
Pihapuu muuhun kuin saunanpesään? sahamies Hölynpöly... 24 16.06.2018 12:00 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 6 Yht. 6
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6
Siirry: