Vaellusturinat II
https://www.vaeltajankauppa.fi/
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita Paljonko ahkio jarruttaa
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Maapuu
25.02.2018 22:45


Viestejä: 30
Sepolla tosiaan matalat sykkeet. Sattumalta testasin eilen ja tänään omia sykkeitäni. Tein parin tunnin lenkin eilen lumikengillä ilman kantamusta tai ahkiota ja keskisyke 130. Tänään metsäsuksilla taas pari tuntia, josta puolet ahkiota vetäen, keskisyke 127. Taitaa olla jo ns. vauhtikestävyys alueen sykkeitä, vai mitä sanoo oikeat urheilijat? Matkaa mollemmilla kerroilla kertyi n. 6 km.
Syketasoni ovat kyllä aina olleet aika korkeat, pieni tilavuus pumpussa joten kierrokset oltava kovat... Joskus oon tuuminut että minulle parasta PK treeniä olisi monojen jalkaan laitto ja pois heittäminen, siinä jo sykkeet nousee!

Tuota hikoilun välttämistä en ole koskaan tajunnut. Minulta se ei kyllä onnistu ellen ole lähes paikallani. Sekä hikoilu että syketasot ovat varmaan aika yksilöllisiä ominaisuuksi, vaikka täytyy kyllä tunnustaa, että meikäläisen tapauksessa voi kysymys olla myös yksinkertaisesti heikohkosta fyysisestä kunnosta. Se kuitenkin on selvä, että umpihankihiihto tai lumikenkäily umpisessa on talviliikuntaa parhaasta päästä, ja ovat sekä kropalle että pääkopalle hyväksi.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Hamalainen
26.02.2018 7:21


Viestejä: 3321
Maapuu kirjoitti:
Sepolla tosiaan matalat sykkeet. Sattumalta testasin eilen ja tänään omia sykkeitäni. Tein parin tunnin lenkin eilen lumikengillä ilman kantamusta tai ahkiota ja keskisyke 130. Tänään metsäsuksilla taas pari tuntia, josta puolet ahkiota vetäen, keskisyke 127. Taitaa olla jo ns. vauhtikestävyys alueen sykkeitä, vai mitä sanoo oikeat urheilijat? Matkaa mollemmilla kerroilla kertyi n. 6 km.
Syketasoni ovat kyllä aina olleet aika korkeat, pieni tilavuus pumpussa joten kierrokset oltava kovat... Joskus oon tuuminut että minulle parasta PK treeniä olisi monojen jalkaan laitto ja pois heittäminen, siinä jo sykkeet nousee!

Tuota hikoilun välttämistä en ole koskaan tajunnut. Minulta se ei kyllä onnistu ellen ole lähes paikallani. Sekä hikoilu että syketasot ovat varmaan aika yksilöllisiä ominaisuuksi, vaikka täytyy kyllä tunnustaa, että meikäläisen tapauksessa voi kysymys olla myös yksinkertaisesti heikohkosta fyysisestä kunnosta. Se kuitenkin on selvä, että umpihankihiihto tai lumikenkäily umpisessa on talviliikuntaa parhaasta päästä, ja ovat sekä kropalle että pääkopalle hyväksi.


Tämä ajatus hikoilemattomasta vaeltamisesta taitaa olla jotain vanhaa perua jonkun gurun aivoituksista. Tavallisessa kävelyssäkin ainakin pipo kostuu. Vaelluksella en voi liikkua hikoilematta. Ilmeisesti armeijakokemuksista lähtee tämä että märkä paita vaihdetaan kuivaan kun tullaan leiriin. Nykysysteemi menee niin että kun tulen leiriin laitan paksun taukotakin päälle ja alan pystyttää leiriä. Tällöin paita kuivuu päällä ja ei tule kylmä. Yöksi sitten vaihdan toisen paidan.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Eräkulkuri
26.02.2018 8:14


Viestejä: 2263
Kymmenen vuotta käytiin vilkasta keskustelua ahkion ominaisuuksista. Tässä oma kommenttini asiaan, jossa arvioitiin aisakulman (a) merkitystä vetovoiman (F) suuruuteen.


F = (u G : cos a) : (1 + u tan a) , missä a tarkoittaa aisakulmaa ja u lumen ja ahkion pohjan välistä kitkakerrointa. Tästä saadaan differentiaalilaskennalla, että optimaalinen aisakulma = arc tan (u).

Laskin seuraavilla käytännön muuttujilla a/u/G, eli aisakulma/kitkakerroin/ahkion paino (kg) seuraavia vetovoiman F arvoja ”kilopondeissa”. Sulkeissa vastaavat arvot, missä nostovoiman Fy kitkaan kohdistuvaa vähennystä ei ole huomioitu.
Siis, kun ahkion paino on 40 kg ja kitkakerroin (u) 0.1 niin vetovoima F on eri aisakulmilla

Esimerkki 1: 45-astetta F = 5.14 kp (5.66 kp)

Esimerkki 2: 30-astetta F = 4.36 kp (4.62 kp)

Esimerkki 3: 10-astetta F = 3.99 kp (4.06 kp)

Esimerkki 4: 06-astetta F = 3.98 kp (4.02 kp)

Esimerkki 5: 00-astetta F = 4.00 kp (4.00 kp)

Tuloksista nähdään, että ahkioon kohdistuvan nostovoiman vaikutuksesta aisakulman merkitys on oleellisesti pienempi kuin alkuun kuvittelin. Edellisessä esimerkissä optimaalinen aisakulma on siten arc tan 0.1, eli n. 6-astetta.
_________________
Elämä opettaa, nimittäin eräelämä
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Jouni
26.02.2018 9:04


Viestejä: 702
^ ja ^^ Varmasti on suuria eroja eri ihmisten hikoilutaipumuksissa. Itselläni tosiaan ei yleensä tule vaeltaessa hiki, onpa sitten kyse patikoinnista tai hiihtämisestä. No, kevään soselumessa tai helteisen lämpimällä kelillä totta kai tulee, mutta muuten yleensä ei.

Kiinnitän asiaan jatkuvasti huomiota, tai oikeastaan en paljon kiinnitä vaan asia hoituu rutiininomaisesti, automaatiotasolla. Jos meinaa alkaa pipo kostua, nostan pipon ylemmäs päälaelle tai otan kokonaan pois, tai vaihdan ohueen buffiin. Ja sitä ennen olen jo avannut takin kainalo- ja etuvetoketjut, talvella housujen sivuvetoketjut. Takin alla ei usein talvellakaan ole muuta kuin ohut urheilukerraston paita. Kun tiedän että tauko lähestyy, suljen vetoketjut hyvissä ajoin ja kerään lämpöä vähän varastoon - mutten hieksi asti. Jne, aktiivista lämmönsäätelyä.

Joskus toki selkä kostuu ja silloin toimin yleensä kuten Hamalainen: leiripuuhia tehdessä paita kuivuu yllä. Joskus harvoin (lähinnä umpihankikisoissa ja hyvin harvoin sielläkään) on paita niin litimärkä, että pitää vaihtaa leiriin tullessa.

Mutta tässä, kuten niin monessa muussakin vaeltamiseen liittyvässä asiassa, ei ole yhtä oikeaa totuutta. On monia hyviä tapoja liikkua, jokainen tehköön niin kuin omalle keholle ja mielelle on hyvä. Smile
_________________
scricfinia.wordpress.com / Finnish Way of Hiking
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Eräkulkuri
26.02.2018 17:34


Viestejä: 2263
Tässä lisää näitä omia vanhoja pohdintoja 5 vuoden takaa:


Joidenkin tutkimusten mukaan hiihdettäessä lumen ja suksen välinen liukukitkakerroin (u) vaihtelee 0,02…0,10. Parhaimmillaan luisto lienee muutaman asteen pakkaskelissä karkearakeisella lumella ja huonoimmillaan kireällä pakkasvitilumella tai tuoreella märällä lumella. Huippuun viritetyillä kilpasuksilla kitka on hyvällä kelillä varmaan vieläkin pienempi.

Edellisen perusteella painoltaan (G) 40 kg ahkio kulkee tasamaalla parhaissa olosuhteissa n. 0,8 ”kilon” vetovoimalla (F). Vastaavaa ahkiota pitää nihkeällä luistolla vetää n. 4 kilon voimalla. Nousussa ja laskussa ahkion vetovastus lisääntyy tai vähenee kaltevuuskulman (a) funktiona G x sin a. Tämä merkitsee, että 40 kg ahkion vetovoiman lisäys esim. 10 asteen nousussa on 40 x 0,173 = n. 7 kiloa. Vastaavasti alamäessä ahkio liukuu omalla painollaan ja voittaa kitkan aiheuttaman vastuksen kirkkaasti.

Huippukelillä 100 kg painoinen ahkio kulkee tasamaalla kuten esim. jäälakeuksilla vain kahden kilon vetovoimalla. Samainen ahkio nihkeässä kelissä ja 10 asteen ylämäessä vaatii puolestaan lähes kolmenkymmenen kilon vetovoiman.

Umpihangessa vastus moninkertaistuu edellisestä.
_________________
Elämä opettaa, nimittäin eräelämä
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Micke
26.02.2018 17:44


Viestejä: 1348
Jouni kirjoitti:
Sykkeistä en tiedä mitään, koskaan en ole ollut niistä kiinnostunut. Hikoilematta koetan edetä aina kun mahdollista, siinäpä se. (Ei toki onnistu kevään soselumessa, mutta muulloin yleensä kyllä.)

Enkä mitään mittaustulosta osaa sanoa ahkion jarrutukseen tai vetovastukseenkaan, varmaan ihan hyviä pohdintoja tuossa yllä. Mutta sitä kai ei vielä otettu esille, miten ahkio vaikuttaa hiihtotekniikkaan ja sitä kautta hiihtovauhtiin?

Harva meistä lähtee kairaan erityisesti vauhtia hiihtämään, en minä ainakaan. Mutta sopivan, mukavalta tuntuvan päivämatkan arviointiin keskimääräinen kulkuvauhti vaikuttaa. Itse hiihdän huomattavasti useammin rinkka selässä kuin ahkio perässä, mutta on sitä ahkiotakin silti tullut vedettyä ihan jonkun verran. Useamman kerran on tullut reissuilla huomattua, että jos osalla seuruetta on rinkat ja osalla ahkio, niin ahkionvetäjillä on vaikea pysyä rinkankantajien vauhdissa. Siis niin, että rinkkaihmiset eivät mitenkään yritä hiihtää lujaa, vaan itselleen normaalia liu'uttavaa (jos kantava hanki tai jälki) menoa. Ahkion kanssa ei voi liu'uttaa samalla tavalla, liuku jää lyhyemmäksi ja vauhti pienemmäksi.

Tässä ihan lähivuosina kävin peräkkäisinä keväinä hankikannolla niin, että ensin olin rinkalla ja seuraavana vuonna ahkiolla. Hyvällä hankikannolla panin Pomokairassa (rinkka) merkille, että hiihtelin kevyesti ja lumijäljistä nauttien jopa 5-6 km/h. (Yleensä en todellakaan hiihtovaelluksella etene näin nopeasti, enkä tälläkään reissulla muina päivinä, mutta kun hanki kantaa täydellisesti, hiihto on nopeaa, vaikka ei yhtään yritäkään vauhtia pitää.) Seuraavana vuonna Muotkalla ja Paistuntureilla (ahkio) samalla lailla täydellisesti kantavalla hangella vauhtini oli nippa nappa reilut 3 km/h.

Enemmän upottavassa hangessa ei rinkkaihminenkään liu'uta, hieman upottavassa vielä hieman liu'uttaakin.

Ahkio on oikein hyvä tavaroidenkuljetuspeli, mutta niin on rinkkakin. Makuasia, kummasta tykkää itse kukanenkin.


Viime keväänä hiihtelimme kolmena päivänä aika liukkaissa keleissä ahkiot perässä ja näinä päivinä keskivauhdit oli 4,2-4,6km/h, eikä tarkoitus ollut mennä kovaa, vaan vaeltaa ihan normaalisti. Päivien pituudet oli 22-28 kilsaa, eli hiihto aika oli 5-6,5 tuntia. Taukoineen päivät oli tietysti sitten jo useitakin tunteja pidempiä. Ajassa on mukana pienet tauot, mutta pidemmät evästauot on poistettu. Luulisin että rinkan kanssa vauhti olisi ollut reilusti kovempaa, mutta ei rinkka ole meidän reissuilla edes vaihtoehto, kun romua on mukana niin paljon.

Hikoilun määrä ei taida riippua paljoakaan sykkeistä vaan etenemiseen käytetyn energian määrästä (tämä korreloi yhden henkilön osalta sykkeisiin, mutta ei välttämättä kahden henkilön välillä) ja päällä olevien vaatteiden määrästä. Tietysti kehonpainon ja pinta-alan suhde myös vaikuttaa, eli pyöreämmät hikoilevat selvästi enemmän. Tämän huomasin itsekin, kun aloin siirtymään takaisin salireeneistä kestävyyskuntoiluun. Vähemmällä lihasmassalla hikoilee merkittävästi vähemmän kevyessäkin rasituksessa.

Itse välttelen hikoilua Jounin kansa samoilla keinoilla. Tuuletuksien aktiivista säätöä, pipojen ja hanskojen vaihtoa. Leiriin koitan päästä mahdollisimman kuivana, kun vaatteet pitää yleensä saada kuivaksi päällä pitäen, joskus vaihdan kuivan aluspaidan, mutta kauhean paljon ei viitsi levitellä märkiä vaatteita telttaan, vaikka lämmitämmekin telttaa keittimillä. Pipot ym menee tietysti kuivatus verkolle heti teltan pystytyksen jälkeen.
_________________
"Niin kauan hain mä tuulelta suojaa,
kerran jo luulin mä tyyntyneen sen"
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Aaro
26.02.2018 18:51


Viestejä: 766
Eräkulkuri kirjoitti:
Tässä lisää näitä omia vanhoja pohdintoja 5 vuoden takaa:


Joidenkin tutkimusten mukaan hiihdettäessä lumen ja suksen välinen liukukitkakerroin (u) vaihtelee 0,02…0,10. Parhaimmillaan luisto lienee muutaman asteen pakkaskelissä karkearakeisella lumella ja huonoimmillaan kireällä pakkasvitilumella tai tuoreella märällä lumella. Huippuun viritetyillä kilpasuksilla kitka on hyvällä kelillä varmaan vieläkin pienempi.

Edellisen perusteella painoltaan (G) 40 kg ahkio kulkee tasamaalla parhaissa olosuhteissa n. 0,8 ”kilon” vetovoimalla (F). Vastaavaa ahkiota pitää nihkeällä luistolla vetää n. 4 kilon voimalla. Nousussa ja laskussa ahkion vetovastus lisääntyy tai vähenee kaltevuuskulman (a) funktiona G x sin a. Tämä merkitsee, että 40 kg ahkion vetovoiman lisäys esim. 10 asteen nousussa on 40 x 0,173 = n. 7 kiloa. Vastaavasti alamäessä ahkio liukuu omalla painollaan ja voittaa kitkan aiheuttaman vastuksen kirkkaasti.

Huippukelillä 100 kg painoinen ahkio kulkee tasamaalla kuten esim. jäälakeuksilla vain kahden kilon vetovoimalla. Samainen ahkio nihkeässä kelissä ja 10 asteen ylämäessä vaatii puolestaan lähes kolmenkymmenen kilon vetovoiman.

Umpihangessa vastus moninkertaistuu edellisestä.

Kitkakerroin tarkastelussa hiihtäjä ja ahkoa vastustavat kiloa kohti yhtä paljon eli voisi ajatella että hiihtäjän painoinen ahkio puolittaa päivämatkan, jos ajatellaan hiihtäjän energian päivää kohden olevan vakio. Mutta aikaa saattaa ahkion kanssa kulua paljon enemmän jolloin ehkä sitä energiaa pystyy pitemmässä ajassa puristamaan enemmän.

Ahkion kanssa joutuu usein kovemmalla, kuten ylämäessä ja umpihangessa, jolloin lihakset saattavat hapottaa ja ylirasittua. Se saattaa syödä suorituskykyä verrattuna ilman vastusta hiihtämiseen eli ehkä pidennetty hiihtoaika ei välttämätta takaa suurempaa energiantuotantoa päivän aikana.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Halutaan vuokrata ahkio 2018 huhtikuu untuvikko Talvivaellusvarusteet 0 27.02.2018 16:39 Katso viimeisin viesti
M: Pulkka-ahkio kevytretkeilyyn Rinkkala46 Ostetaan ja Myydään 0 14.01.2018 13:57 Katso viimeisin viesti
Ahkio, myös koiralle 100e Meni heti h... hekrules Ostetaan ja Myydään 0 29.11.2017 11:37 Katso viimeisin viesti
Ahkio ostettu mevr Ostetaan ja Myydään 1 16.09.2017 14:17 Katso viimeisin viesti
Tuntsan erämaa, paljonko metsästäjiä Jauho Lappi 7 21.08.2017 15:07 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 2 Yht. 2
Siirry sivulle Edellinen  1, 2
Siirry: