Vaellusturinat II

[Pepi]

[Ursus]

Mutta oliko millaista partavaahtoa?
_________________
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...

[Patikoitsija]

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/Tutkijat-loysivat-uuden-maaperamuodostuman.aspx

(Tämän takia karttapaikan Rinnevarjostuskaan ei ole hölynpölyä vaan siitä voi jopa löytää uusia asioita)
_________________
Pakinoitsija

[Pepi]

Tuttu maastonmuoto, enpä tiennytkään sen olleen tieteelle tuntematon.
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.

[dailymail]

Jotensakin tuttua myös tuo, että tieteenharjoittajat nimesivät uudet muodot murtooiksi, kuten epäkäytännöllistä on. Voin kuvitella tulevien opinnäytetyöntekijöiden ja tutkijoiden riemua kun he taivuttelevat nimeä teksteihinsä. Tahallaan tekivät herrat tuon, jotta eivät nimensä unohtuisi. Painukoot murtoon tai sinne murtoohonsa tai murtooihinsa. Rumaa. Tosi rumaa.
_________________
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä

[luuppi]

Todennakoisesti kylla "Tahallaan tekivät herrat tuon, jotta eivät nimensä unohtuisi. Painukoot murtoon tai sinne..."

"Kosto" ei ole kaukana, verrataan vaikka valuuttojen nimiin, jotka ovat vaikka mista kielista revaistyja - mutta silti kansainvalisia. Silloin kun meilla viela oli markka, IMF kaytti kaikissa teksteissa muotoa "markkaa"... monikko, objekti, vaikka mita
- saas nakkee mihin muotoon "murtoo" menee (jos ylipaataan lyo itsensa lapi)

[Pepi]

Geologit ovat tottuneet suomesta tai muusta "vähemmistökielestä" otettuihin ammattitermeihin (kuten rapakivi). Nimen taivutus on suomen kielen, ei rakenteeltaan analyyttisten valtakielten ongelma. Näyttää olevan aika tavanomaista, että se, joka kuvaa muodostuman tieteelle, antaa sille tyyppiesiintymän paikannimen.
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.

[Patikoitsija]

Gynekol...eikun siis geologit ovatkohan tässä vähän paisuttaneet löytöä joka ei kuulosta lopulta olevankaan sellainen Havukka-aholaisten pyymetsoon verrattavissa oleva sensaatio. Onhan ollut meikäläis-matillakin tieto mannerjään virtojen muotoilleen erilaisia valleja, drumliineja, kasaumia. Voisiko murtooijien syntytapa olla kuin Niilin suistolla, aineksen kasauduttua padottamaan purkukohtaa virtaus levinnyt sitten laajemmalle alalle?
_________________
Pakinoitsija

[Pepi]

Ovat toisin päin kuin suisto eli delta tai sanduri. Tavara on ilmeisesti kiilautunut jään alle. Deltan jyrkempi reuna on kolmion kannassa, murtoon sen kärjessä. Deltan kolmion kanta on alamäkeen, murtoon kärki alamäkeen. Jos jyrkkä reuna puuttuu, on kyseessä sanduri, joka on kuivalle maalle syntynyt suisto.

Moreenimuodostumilla on hirveä määrä eri nimiä pientenkin muotoerojen ja todennäköisten syntytapojen perusteella. Tältä nimenomaiselta muodostumalta sellainen sattui puuttumaan.
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.

[Kaarle Suurehko]

Näitä maaperän eri asentojahan on yhtä iso määrä kuin on paikkojakin. Meillä vain on tarve yrittää luokitella niitä ulkomuodon ja syntytavan mukaan jotta saadaan omat ajatukset näennäisesti ojennukseen. Vaikkei luonto niin ojennuksessa olisikaan. - Laserkeilausaineisto näyttää etenkin kallioalueilla siellä täällä mielenkiintoisia pinnanmuotoja, joita on hauska käydä paikanpäällä katsastamassa mitä ovat laatujaan. Myös isommat linjat selkiytyvät kun käyrästöä ei ole pyöristetty. Kuten jokunen horsti ja esimerkiksi Tuiskukurun-Hammaskurun halkeama ja sen sarjat koilliseen.

[Patikoitsija]

Kyllä! Näyttäisi olevan monessa paikassa rinnevarjostuksen paljastamana uurretta ja viiltoa. Yksi tällainen kohde on merkattuna paperikartalleni, käyn sen kesällä katsomassa, ikimetsän sisällä jossa varmastikaan ei ole mitään uraa ojaa tai paasilinjaa. Yllättävän suorat linjat siellä menee parissa kohti, olisiko samantyyppinen murros tai siirros kuin Länsi-Lapissa jonka kohteen nimeä en muista. Tästä omasta havainnosta en nyt kerro enempää, järjestetään sitten myöhemmin nimiäänestys ja keksitään nokkelampi kuin murtoo.

Muistanpas: Pasmajärven siirros Kolarissa.
_________________
Pakinoitsija

[Heikki]

Onhan siinä Sastamalan puolella vanha Murtoonmaan kylä. Ei ole pitkä matka, joten nimi on kovastikin passeli.

[Patikoitsija]

Eräskin lyhyt murros joka "katkaisee" drumliinin lähellä rajavyöhykettä lienee peurahauta ja se on ollut joidenkin paikallisten tiedossa muttei yleisessä tiedossa. Sodanaikaiseksi juoksuhaudaksi se myös ehkä sopisi mutta sijainti on kyllä syrjäinen ja itäinen. Murros on drumliinin painanteessa, satulassa. Joissakin harjuissa on veneenveto raitiksi murrettu näitä murroksia alaviin kohtiin jotta on saatu vene harjun takaiseen vesistöön. Tässä löytämässäni on suo kummallakin puolella...Toisaalla sitten nuo pitkät kilometriset uurteet lienevät maanjäristyksen, jääkauden, ufo:n, marsilaisten tai E.T.n tekosia. Todennäköisimpänä pidän laattaliikuntaa
_________________
Pakinoitsija

[Pepi]

Murto paikannimessä tarkoittaa yleensä tuulenkaatojen (tai ihmisen-) takia vaikeakulkuiseksi käynyttä paikkaa, murrosta, joskus risukkoa. Sen alkuisia nimiä on kautta suomen. Tuo venähtänyt Murtoo esiintyy lähinnä läntisellä Pirkanmaalla.
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.