Vaellusturinat II

[Marjo]

Hei,

Elämä muuttui jälleen kertaheitosta; sain 2 viikkoa sitten uuden siirtoelimen ja pääsenkin haaveilemaan "oikeasta" Lapin reissusta. Tällä hetkellä huonossa kunnossa, ei minkäänlaista lihasmassaa ja toipilasaika (nostorajoitus max 2 kg) 3 kk. Hiljaa kävellen, kaverin auttaessa kantaen raskaat tavarat, oletan jaksavani jonkinmoisen reissun tehdä kesäkuussa. Saariselälle kaipaan, Tuntsaakin katselin, mutten oikein osannut päättää mitään. Teltta kulkee mukana, vähän osaamme suunnistaakin ja reitin pitää olla helppo kulkea (ei siis mitään Kevon reittiä "up and down". Olisiko täällä taas jollakulla hyviä ideoita, joista jo monesti olen saanut nauttia ?
_________________
- Sitä jaksaa kun on mitä odottaa -

[Ursus]

Miten olisi lähtö Luton sillalta ja sitten Suomujoen vartta Lankojärvelle, josta Kiilopäälle? Ei pahoja nousuja ja tarvittaessa voi Snellmannin majan lähelä ja Aittajärveltä keskeyttää reissun jos ei jaksa. Miksi ei toisinkin päin tai vaikka edestakaisin jos siltä tuntuu. Ja voihan tuolta joelta poiketa vaikka Muorravaarakassa tai Kivipäällä. Onnittelut ilmeisesti onnistuneesta leikkauksesta ja saadusta siirrännäisestä - paljon uusia retkiä sinulle toivottaen.
_________________
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...

[Inari74]

Rengasreitti Kiilopäältä voisi olla hyvä vaihtoehto ja reittivaihtoehdot kunnon mukaan. Tai sitten Sevetti-Pulmanki-reitti, merkitty eikä paljon korkeuseroja.

[heluna74]

Onneksi olkoon Marjolle siirrännäisestä.

Itäkairasta saa myös mukavia - mäettömiä - reittejä voimien ja käytössä olevan ajan puitteissa. Kemihaara-Vieriharju-Manto-oja yms.

[Marjo]

Kiitoksia vastauksista ja onnitteluista . Olen koko ajan ajatellut ns rengasreittejä, mutta voisihan se olla muukin... Mikäli on helposti (ja edullisesti järjestettävissä). Kemihaarasta en ole vielä lähtenyt ukk-puistoon; sitä on jossain parjattu "tylsäksi" ja soiseksi?
_________________
- Sitä jaksaa kun on mitä odottaa -

[heluna74]

Jotkut rakastavat Itäkairaa, jotkut muuta osaa UKK:sta (jos siitä puhutaan) . Soitahan siellä on (ja pitkospuut kohtalaisen huonossa kunnossa) eikä isoja tuntureita ole helposti saavutettavissa. Mutta upeaa metsää ja maastoa. Rengasreitin Kemihaarasta lähtien ja sinne palaten saa hyvinkin - pitemmän tai lyhemmän "kaavan" mukaan.

Mutta sinnehän sitä on mentävä, mikä kiinnostaa! Sinulla on aikaa katsella itsellesi paras vaihtoehto .

[kaptu]

Hossa ei ole lappia, mutta on erinomainen, upea ja helppo retkeilyalue

[issuj]

Olin vähän samassa tilanteessa muutama vuosi sitten. Selkä leikattiin tammikuulla ja kesäkuussa oli pakko päästä jo vaellukselle. Tein sellaisen ns päivänkakkarareitin, ensin 6-7 km, leiri, siitä päiväretki, kolmantena päivänä toiseen leiriin taas joku puolenkymmentä kilometriä. Siitä parina päivänä kuljeskelua päivärepun kanssa ja sitten vielä kolmanteen leiriin. Kroppa ei siinä vaiheessa vielä sietänyt pitempiä ottamia painavamman rinkan kanssa, mutta niin vain sain hyvän vaelluksen tehtyä. Koko ajan olin kuitenkin sellaisella etäisyydellä tiestä, että tiesin pystyväni kävelemään ilman rinkkaa päivässä takaisin. Olin reissussa yksin.

Tuossa vaan yksi ajatus toteutuksesta ja esimerkki siitä, että puolikuntoinenkin selviytyy, kun vain asettaa tavoitteen sopivalle tasolle oma jaksaminen huomioiden.

[issuj]

^tuo oma retkeni silloin suuntautui Käsivarteen, mutta varmasti tuossa tilanteessa on Marjollekin tärkeintä päästä juuri omiin suosikkimaisemiin ja kokea, että vielä sain mahdollisuuden ja pystyn tekemään juuri sitä mitä haluan. Se tukee myös toipumista, johon toivon Marjolle paljon voimaa.

[Marjo]

Aika kiva idea Issujilla. Kun tosiaan pitää päästä pois "ihmisten ilmoilta", luonnonrauhaan ja kun itse tietää, ettei kunto millään kestä heittää painavaa rinkkaa selkään, jonka kanssa kävellä pidempiä matkoja. Hossassa olen kerran käynyt, oli tosiaan ihan kiva paikka, mutta kun se ei ole sitä Lappia... Saariselän monimuotoisuus kiehtoo, kun siellä on kaikkea (vettä, tuntureita, metsää..). Saariselällä itse olen tehnyt lähtöjä Aittajärveltä (kahdesti), Raja-Joosepista ja Kiilopäältä. No, onpa tässä aikaa suunnitella ja miettiä (sairaslomalla vielä pari kuukautta).
_________________
- Sitä jaksaa kun on mitä odottaa -

[Capella]

[kaptu]

[EllaK]

Tuntsa voisi olla aikas hyväkin vaihtoehto. Itse olen tykästynyt kyllä siihen. Sieltä tosiaan vilkaisu myös Värriön seutuville.
Toisaalta, kun muistelen omaa oloani toipilaana, niin Hossa ei oikeasti ole hullumpi vaihtoehto. On erittäin miellyttävää käveltävää, ja tärkeintähän varmaan on päästä liikkumaan? Siellä onnistuisi hyvinkin tuo pienien lenkkien tekeminen oman voinnin mukaan.
_________________
Vierivä kivi ei sammaloidu, mutta ei sen nyt tarvi jalkojen alta lähteä!

[Gártanoaidi]

Pöyrisjärven kierto? Jotenkin taianomaista seutua. Helppokulkuista, tasaista.

[issuj]

Hossa on kyllä tuohon tarkoitukseen sopiva alue. Hyvinkin erämaista, mutta mistään ei ole pitkä matka tielle, jos kunto ei kestäkään. Tuntsan seutu samanmoinen. Erona noilla kahdella varmaan lähinnä ne tunturit