Oma 15ha erämaa-alue lapissa, vaaran laki, 70 vuotias männikkökangas, oma lähde, koko tilus aidattu, siis oma luonnonpuisto. ;) Rajanaapurilla 200v luonnon sekametsää naturassa 1000ha.
Arvostan luontoa ja luonnon ehdoilla ja antimilla elämistä, en kuitenkaan metsästä, marjastus, sienestys, puulämmitykseen puut metsästä, yms, jonkin sortin keräilytaloutta... haaveena olis innostua kasvimaan hoidosta ja tulla jonnin verran omavaraiseksi olis pointtina, itse kasvatettua ja vielä luomua arvostaa paljon enemmän...
En oo oikeen fanaattinen kalastaja, enkä vaeltaja, mutta molempia tykkään harrastaa hillitysti joka pohjosen reissulla, kiirettömästi luonnosta ja luonnonrauhasta nautiskelija ja haaveilija. Kalastaa tykkään enemmän tunturi järvillä, arvostan ja kunnioitan villiä arvokalaa tai edes mahdollisuutta päästä kalastamaan sellaista, saaliis ei näyttele pääosaa kalastuksessani... Merikalastusta pääsee helpommin ja useemmin harrastaa pitkin pohjois-norjan rannikkoa, saalita tulee jäämerestä kohtuu varmasti, vaikka rannalta heitellen...
Oon aika, tai oikeestaan tosi eläinrakas... Koira mukana lähivaelluksilla yleensä aina, (exä anto sen mulle lainaan erakoitumista vastaan jouluna 2007, ajalle tarpeen mukaan... käy se välillä "kotonaan", jos mulle pukkaa reissua, mihin en voi ottaa sitä mukaan.) Paimenkoira narttu, syntyny 2001, suht rauhallinen, kiltti, (ihanan lapanen, on yleisin ulkopuolisen ensikommentti...) pysyy hyvin lähellä, (hyvä nenä, ilmasta ja maasta, ollut aikoinaan laumassaan riistan perään)...haistaa kulkijat ja komentaa kyllä tarvittaessa, jos en rauhoita, (välillä komentaa vaikka yritän rauhoittaakin...) Talvella eräsuksilla tai lumikengillä, sulan aikaan jalkapatikassa koiran kanssa liikutaan tietty päivittäin... En oo uskaltanu ottaa koiraa pohjoisen reissuille mukaan...
Välttelen elektroniikkaa, gps on, coloraado ja siinä koko suomen suomi-pro, norjan kartta myös, käytän gps hyvin hillitysti... Turvavaruste. Pahvilta osaan suunistaa erinomaisesti ja haluan olla kartalla koko ajan, se on vieraassa maastossa osa nautintoa, orvolta tuntuu liikkua ilman pahvikarttaa... suuntavaistoni on hyvä...
Kalustoa on kertyny ihan kiitettävästi: Puolijoukkueteltan myin kaverilleni, lainausoikeudella tarvittaessa jos joutaa, ostin savotan kympin tilalle, on kevyempi ja pienempi, savotan pikkusauna. Retkisänkyjä käytetään kaminateltoissa, kaasulämmitin ja valo 5 ja 11kg pulloilla toimivia tarvittaessa perusleirissä. Itse ommeltu kota 5m, haltin laavu, savotan loue, savotan laavu pena oveton ja pohjaton, käytän vaellellessa tarvittaessa ruuanlaitossa ja tulilla varusteiden kuivatukseen pitkillä sadejaksoilla, primuksen tarppeja pari kpl, telttoina hillen nallo 2 ja Helsport Fjellheimen 3 Double, kantoväline savotan 906, Deuderin air-contact pro 65, kevät ja syksy makuupussina höyhen tunturisusi, talvipusseina ajungilak tyin artic kuitu, comfort -5 - -35. Hollannin armyn talvipuussi vm.2010, Norjan armyn talvipussi, kesäpussina haglöfsin kuitu lim. 5, makuualustoina käytän 2-3 kpl tunturisusi solua, on muutama ilmatäytteinen, en luota, porontaljoista tykkään tosi paljon, hengittävät mainiosta lämpimälläkin, mainio makuualustana. Lumikenkiä, TUBBS mountaineerit 36", TSL 227, TSL 217 , jenkki armyn atlakset 90cm, halppis muovilumikenkiä lähemmäs 10 paria... järvisen lapponia suomupohja eräsukset 240, karhun jakt eräsukset lyhyet ja tosi leveet. ahkioita, hurryarmyn 2m pari kpl, ihan uusia, SA exelin 2m, SA 160cm, merikajakki, alukanootti.
Yhden porukan kanssa ollaan nyt liikuttu muutamana vuonna vanhoilla asuntoautoilla vm.69-89... ja pakulla missä on kaasujääkaappi perässä... Tavaraa on niin paljon mukana, että yöpyminen tapahtuu puolijoukkueteltassa tai telttakangaskodassa. Kalastelua ja vaelteluja, erähenkistä koheltamista, kukaan ei osaa kieliä, yms...
Koiran kanssa tai yksin liikkuessa siirtymillä pelkät pikanukkumisyöpymiset nukutaan usein "ihmisiin törmäämis vaara-alueilla" farmariauton perässä... |